Valtioneuvosto hyväksyi liikuntapoliittisen selonteon

Liikunnalla on myönteinen vaikutus väestön terveydelle ja hyvinvoinnille sekä merkittävä rooli sairauksien ennaltaehkäisyssä. Liikkumattomuus on vakava kansanterveydellinen haaste, jonka kustannusvaikutukset vuositasolla ovat yli kolme miljardia euroa.

- Liikuntaa tulee olla tarjolla kattavasti elämänkulun kaikissa vaiheissa ja siellä, missä ihmiset muutenkin ovat. Tämä vaatii yhteiskunnalta lisäinvestointeja, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin myöhemmin kansanterveyshyötyinä. Liikuntapaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien tulee olla kaikkien saatavilla toimintakyvystä, sosiaalisesta taustasta tai varallisuudesta riippumatta, sanoo urheiluministeri Sampo Terho opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.

Liikunnan lisääminen elämänkulussa

Selonteossa esitetään toimenpiteitä liikunnan lisäämiseksi esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisen asteen oppilaitoksissa, korkeakouluissa, työelämässä sekä terveydenhuollon ja vanhusten palveluissa.

Alle kouluikäisille lapsille tulisi toteuttaa kattava Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma vuosina 2020–2022 liikunnan saamiseksi osaksi jokaista päivää. Myös koululiikunnan määrää tulisi 2020-luvulla lisätä asteittain. Toisen asteen Liikkuva opiskelu -ohjelmaan tulisi investoida valtion tukea myös vuoden 2019 jälkeen. Korkeakouluissa tulisi toteuttaa kattava kolmivuotinen hanke osana Liikkuva opiskelu -ohjelmaa vuosina 2022–2024.

Työyhteisöissä elämäntapaohjaus ja liikuntaneuvonta tulee saada osaksi työterveyshuoltoa. Lisäksi työmatkaliikuntaa tulee edistää ja työyhteisöliikuntaa lisätä.

Liikunnan kansalaistoiminta ja seuratoiminta

Selonteossa todetaan seurojen olevan merkittävä väestön liikuttaja Suomessa. Lapsista ja nuorista jo kaksi kolmasosaa liikkuu seuratoiminnan parissa. Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa liikuntaa kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi toiminta on urheilutapahtumien ja huippu-urheilun perusta. Isossa kuvassa seuratoiminta on ammattimaistunut palkattujen seuratyöntekijöiden määrän kasvaessa. Seuratoiminnan ja liikuntatoimialan työllistävä merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen. Osaavien ja koulutettujen valmentajien rekrytointia on selonteon mukaan edistettävä edelleen.

Laatuvaatimusten ja ohjatun liikunta- ja urheilutoiminnan intensiteetin kasvu on luonut paineita myös kustannuksiin. Tämä voi johtaa harrastusmahdollisuuksien polarisoitumiseen ja ilmiöön tulee kiinnittää huomiota. Seuroja tulisi tukea enemmän, jotta lapset pystyisivät harrastamaan ja kilpailemaan niissä taustoistaan riippumatta. Viimeisten tutkimusten mukaan urheiluseuraharrastuksella on keskeinen vaikutus aikuisiän liikunnalliseen elämäntapaan.

Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmää kehitetään yleisavustuspainotteisemmaksi. Tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa avustuskriteereitä sekä luoda järjestelmään läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Näin järjestöillä voisi olla alustava tieto avustustasosta useammaksi vuodeksi kerrallaan. Tällä vähennetään hallintotyötä ja mahdollistetaan pitkäjänteinen kehitys.

Liikuntajärjestelmän toimivuus edellyttää, että kunnat osoittavat merkittävässä määrin avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille ja myös osoittavat liikuntapaikat joko maksutta tai hyvin edullisesti urheiluseurojen käyttöön ainakin lasten ja nuorten toiminnan osalta.

Seuratuen kohdentumista erityisesti kaikkein vähävaraisimpien perheiden lasten liikunnan edistämiseen on syytä seurata ja tarvittaessa korottaa seuratukea vähävaraisten perheiden liikuntaharrastusten tukemiseksi. Nostamalla seuratuen taso 6 miljoonaan euroon vuodessa voitaisiin 2 miljoonan euron määrärahan korotus käyttää vähävaraisten perheisen liikuntaharrastusten tukemiseen. Päävastuu seurojen tukemisesta on jatkossakin kunnilla, joiden tulisi lisätä seuroille kohdistuvaa tukea. Valtion tehtävä on puolestaan tukea valtakunnallisia liikuntaa edistäviä järjestöjä.

Kuntien käyttöön on kehitteillä harrastuspassi, jonka kohderyhmänä ovat peruskoululaiset. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää harrastustakuun toteutumista siten, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi vähintään yksi harrastus.

Edellytyksiä liikunnalle ja huippu-urheilulle

Valtion rahoitus liikuntaan perustuu rahapelitoiminnan tuottoihin. Esitettyjen toimenpiteiden toteutuessa kokonaislisäinvestointi liikuntaan olisi 2020-luvun alkuvuosina noin 120 miljoonaa euroa. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisen investoinnista sovitaan seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Selonteon mukaan liikkumattomuudesta koituvat kustannukset ovat vuositasolla kolme miljardia euroa eli samaa luokkaa työttömyydestä johtuvien kulujen kanssa.

- Tukea on suunnattava lisää erityisesti ruohonjuuritasolle eli suoraan urheilijoille ja valmentajille. Olympiarahaston perustaminen on erinomainen alku huippu-urheilun rahoituksen parantamiseksi. Selonteon mukaan valtion huippu-urheilurahoitusta tulee lisätä 2020-luvulla ja suunnata erityisesti urheilijan uralle valmistavaan nuoruusvaiheeseen. Selonteossa myös linjataan, että huippu-urheilun johtamisvastuu keskitetään Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköön, ministeri Terho sanoo.

Liikuntapaikkarakentamisen edistäminen

Liikuntapaikkarakentamista tukemalla julkishallinto edistää merkittävästi liikuntaharrastuksia. Liikuntapaikkarakentamisen tuen osuutta valtion liikuntapolitiikassa tulee lisätä. Sen lisäksi 2020-luvun alussa tarvittaisiin noin 20 miljoonan euron suuruinen kertaluontoinen lisäpanostus ensisijaisesti peruskorjauksiin.

Liikuntasuunnittelussa koulujen ja liikuntapaikkojen välinen yhteys on tärkeää. Koulujen ja oppilaitosten tilojen vapaa-ajan käyttöastetta on nostettava huomattavasti. Liikuntapaikkarakentamista tulee kunnissa kehittää yhdessä asukkaiden kanssa. Jokaisen kunnan tulisi laatia analyysi kunnan liikuntaolosuhteiden nykytilasta, jossa otetaan huomioon myös kävely- ja pyörätieverkoston kehittäminen sekä luontoliikunta.

Lisätietoja:

Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta on ladattavissa tästä.
Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi on löydettävissä tästä.

***

Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta on eduskunnassa lähetekeskustelussa tiistaina 20.11.2018 klo 14.00. Keskustelua voit seurata suorana verkkolähetyksenä eduskunnan sivuilta. 

Lähteet: Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta / Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 25.10.