Tutkimus: Lapsuuden liikunnalla yhteys koulutus- ja työurilla menestymiseen

- Liikunnallisesti aktiivisten lasten peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli keskimäärin puoli arvosanaa korkeampi verrattuna vähän liikkuneisiin. Koulutuspolun pituudessa ero paljon liikkuvien ja vähän liikkuvien välillä oli noin vuosi. Työurien osalta liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla oli aikuisena korkeammat ansiotulot ja parempi työmarkkinoille kiinnittyminen, eli heillä oli keskimäärin vähemmän työttömyyskuukausia ja enemmän työllisyyskuukausia vuodessa kuin lapsena vähän liikkuneilla, Kari kertoo.

- Tutkimustuloksissa on huomioitu monia tekijöitä, kuten syntymäkuukausi, lapsen terveys, vanhempien koulutustaso ja perheen tulot. Nämä tekijät eivät poista lapsuuden liikunta-aktiivisuuden yhteyttä myöhempiin koulutus- ja työuriin.
 

Liikunnalla voi olla kauaskantoisia seurauksia

Kari tarkasteli liikunta-aktiivisuuden, koulutuksen ja työurien välisiä yhteyksiä elämänkulun eri vaiheissa.

- Elämänkulkunäkökulma antaa mahdollisuuden tarkastella liikunnan merkitystä pitkällä aikavälillä, sillä liikunnan vaikutukset voivat näkyä ja kumuloitua vuosien päähän, Kari kertoo.

Liikunnan yhteydet koulutus- ja työuriin ovat taloustieteen näkökulmasta kiinnostavia, koska Suomessa kuten muissakin länsimaissa väestörakenne kasvattaa painetta sille, että mahdollisimman moni työikäinen olisi työelämässä mahdollisimman pitkään.

- Arviolta vain noin kolmannes suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä. Liikunnan merkitykset terveyteen ovat laajasti tunnettuja. Tutkimus nostaa esiin, että lapsuusiän liikunnalla voi olla kauaskantoisia seurauksia myös koulutus- ja työurien näkökulmasta. Osaava, tuottava ja hyvinvoiva työväestö on yksi talouskasvun perusta. Taloustieteellisestä näkökulmasta kyse voikin olla siitä, että liikuntaan panostaminen toimii investointina, jonka tulokset näkyvät niin koulumenestyksessä, koulutustasossa kuin työurilla.
 

Tutkimuksen kokonaisuudessaan löydät täältä.

Tutkimuksessa on hyödynnetty kansainvälisesti ainutlaatuisia tutkimusaineistoja, joissa samoja henkilöitä on seurattu vuodesta 1980. Liikuntatiedot eri ikävaiheissa on saatu LASERI-tutkimuksesta (Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät, n ≈ 3500), jota koordinoi Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus. Liikuntaa on mitattu usealla kysymyksellä, joissa on selvitetty esimerkiksi vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta sekä osallistumista urheiluseuran harjoituksiin ja kilpailuihin. Tiedot työmarkkinamuuttujista ja koulutusurista on saatu Tilastokeskuksen kattavista suomalaisista rekistereistä.

Lähde: https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/11/tiedote-2018-01-16-10-22-08-934839