Agility sopii kaikenikäisille liikkujille – suosio vahvassa nousussa

Agilityn suosio on vahvassa nousussa ja agilityn harrastajia on Suomessa jo yli 13 500. Myös nuoret ovat kiinnostuneet lajista entistä enemmän ja sitä harrastaa aktiivisesti lähes tuhat alle 18-vuotiasta nuorta. Ennen varsinaisen agilityn aloittamista kannattaa koiran kanssa harjoitella yhteistyötä ja palkkaamista erilaisen mukavan touhuamisen kautta. Alkeiskursseille on lähes joka paikkakunnalla enemmän halukkaita kuin mitä seurat voivat kursseille ottaa. Useimmilla seuroilla onkin alkeiskurssin pääsyvaatimuksena hyväksytysti suoritettu hallintatesti, jossa mitataan ennen kaikkea koirakon yhteistyötä eri tehtävien avulla.

Isa Laakso on harrastanut koiransa ”Dinan” kanssa agilityä noin kolme vuotta. ”Meillä kävi tuuri, kun pääsimme mukaan paikallisen seuran (Koivukylän koiraharrastajat) alkeiskurssille. Harrastus koukutti heti niin ohjaajan kuin koirankin ja jatkoimme alkeiskurssilta eteenpäin. Emme ole kilpailleet agilityssä ainakaan toistaiseksi, vaikka Dina onkin kisavalmis. Agility on meille tärkeä harrastus ja sen parissa unohtuu täysin muut asiat.

Agilityssä viehättää vauhti, koiran kanssa yhdessä tekeminen ja lajin haastavuus. Agility tarjoaa haastetta niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin harrastajille, aina löytyy jotain kehitettävää. Lisäksi meillä on ihan mahtava treeniporukka ja treenit ovat myös sosiaalinen tapahtuma, jossa vaihdetaan kuulumisia treenikavereiden kesken.”

Alkeiskursseilla opetellaan agilityn perustaitoja sekä tutustutaan esteisiin. Alkeiskurssia seuraa usein jatkokurssi, jonka jälkeen seurojen käytännöistä riippuen koirakot jatkavat omana ryhmänään tai sijoitetaan koulutusryhmiin tason ja säkäluokan mukaan. Agilityssa kannattaa alusta asti käydä osaavien koulutusohjaajien koulutuksissa, jonka avulla voidaan varmistaa oikeat ja koiralle turvalliset tavat suorittaa esteitä. Agilityn harrastamiseen kuuluu olennaisena osana myös talkootyö, jonka avulla treeni- ja jäsenmaksut saadaan pidettyä kohtuullisina.

”Seurojen vapaaehtoiset talkoolaiset ja kouluttajat ovat seuroille tärkeä voimavara. Yleensä seuroissa vaaditaan vakitreenaajilta tietty talkootyömäärä, jotta on oikeutettu treenipaikkaan ryhmässä. Tämä toimii ainakin omassa seurassamme hyvin ja näin kustannukset saadaan pidettyä edullisina. Esimerkiksi agilitykilpailuiden pyörittämiseen tarvitaan paljon vapaaehtoisia eri työtehtäviin, jotta kilpailut saadaan järjestettyä sujuvasti ja pysytään aikataulussa. Yleensä talkootyötä tehdään oman lajin parissa mieluusti.”  

Taitojen kehittyessä agilityssa on mahdollista edetä myös kilpauralle. Suomi on kansainvälisillä arvokisamitaleilla mitattuna yksi maailman menestyneimmistä agilityurheilumaista. Suomessa kilpailemisen voi aloittaa aikaisintaan koiran ollessa 18 kuukauden ja 1 päivän ikäinen. Virallisissa agilitykilpailuissa kilpaillaan viidessä eri kokoluokassa ja kolmessa eri tasoluokassa. Ratatyyppejä on kaksi erilaista: hyppyrata sekä agilityrata ja esteitä radalla on 15–22.

Suomen Agilityliitto organisoi ja kehittää kansallista kilpailutoimintaa valtakunnallisesti sekä vastaa arvokilpailujen järjestämisestä ja maajoukkueen toiminnasta. Kilpailutoiminnan tavoitteena on saavuttaa kansainvälistä kilpailumenestystä, ja vakiinnuttaa Suomen asema agilityn huippumaana. Lisäksi agilityn nuorisotoimintaan kiinnitetään erityistä huomiota.

Agilityliiton tavoitteena on edistää nuorten agilityharrastusta siten, ettei se sulje pois muita liikunta- ja urheilulajeja. Agility innostaa nuoria päivittäiseen liikkumiseen koiran kanssa säännöllisten agilityharjoitusten rinnalla. Liikunta ja koiran kanssa toimiminen tekevät agilitysta mukaansa tempaavan ja haastavan harrastuksen. 
 

Lisätiedot ja lähde: Suomen Agilityliitto

Kuva: Roosa Roth