Mikä saa osallistumaan seurahallinnon klubitoimintaan uudelleen ja uudelleen?

1. Kuinka kauan olet ollut mukana klubitoiminnassa? Mikä on mielestäsi klubien suurin anti?

Olen ollut klubitoiminnassa mukana yli kymmenen vuotta ja kokemuksesta tiedän, että tapaamiset herättävät aina uusia ajatuksia. Klubitoiminnan parasta antia onkin verkostoituminen ja erilaisista aiheista keskustelu muiden urheilutoimijoiden kanssa.

Olennaisinta ei välttämättä aina ole klubiin valittu aihe, vaan usein keskustelu lähtee lentämään eikä alustettuun aiheeseen ole kuin seitinohut yhteys. Joskus taas vieruskaverin kanssa nousee esiin jokin asia, mistä keskustelu lähtee itämään. Ehkä pieneltä tuntuva murunen, joka saattaa hiertää toisen toiminnassa pahasti. Aina ei ratkaisua löydy mutta usein asian tutkailu toisesta näkökulmasta ja toisen vastaavaa työtä tekevän silmin avaa solmua.
 

2. Mitä konkreettisia hyötyjä klubitoiminnasta on ollut? Miksi seuratoimijoiden kannattaisi mielestäsi osallistua klubitoimintaan?

Suoraa konkretiaa on ollut eri alojen asiantuntijoiden esitykset ja niistä saatu materiaali omaan tekemiseen. Ei kaikki osu ja uppoa, mutta jokaisesta palaverista on jäänyt jotain kättä pitempää. Klubit katkaisevat normaalia rutiinityötä pari kertaa kaudessa. Lajeissa pysytään usein omien raamien sisällä jääräpäisesti eikä huomata muita, jotka taistelevat samojen ongelmien kanssa. Usein ongelmat ovat pieniä solmuja, joiden avaamiseen ei rakettitiedettä tarvita. Klubilaisilta löytyy kokemusta sekä virheiden kautta opittua tietoa ja taitoa.

Ihmisten kanssakäymiseen liittyviä käytännön asioita opitaan vain tekemällä tai kaverilta kysymällä. Klubeissa voi luoda suhteita, joiden ansiosta kaverille kilauttamisen kynnys madaltuu. Riittää että klubin annista jää käteen yksi käyntikortti, johon voi soittaa.
 

3. Mitä mieltä olet klubeihin valikoiduista aiheista? Mitkä asiat ovat mielestäsi ajankohtaisia seuratoimijoiden näkökulmasta?

Aiheiden pitää olla yleisiä. Erikoisaiheet eivät toimi kuin pienelle porukalle, jolloin palaverit jäävät suppeaksi. Aiheissa voisi olla enemmän arvokeskustelua kuin konkreettista asiatietoa. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten ajatus lähtisi liitämään klubilaisten kesken. Klubilaiset voitavat vaikuttaa hyvin käsiteltäviin aiheisiin, ja usein käsiteltävät teemat ovat klubilaisten ehdottamia tai keskusteluissa esiin nousseita.

Itse lähtisin avaamaan seuratoimijoiden palkkausta ja seurojen johtamista. Suomessa palkka-asia on herkkä eikä keskustelua pääse syntymään. Puheenaiheissa urheilusivuilla sekä sosiaalisen media kanavilla liitto- ja komiteatasoisten toimijoiden palkkaus on nostettu esiin ja seuratoimijoiden heikko korvaus menetetystä vapaa-ajasta on jäänyt tämän vääristyneen julkisen mielikuvan jalkoihin. Seuroissa on talous tiukoilla ja vain harvalla on varaa maksaa edes kohtuullista toimeentuloa. Valmentajat ovat samassa asemassa. Junnujen valmentajiksi pitäisi saada yhä enemmän palkattuja ammattilaisia.

Lisäksi urheilu- ja seurajohtamiseen ei paneuduta tarpeeksi. Seuroissa hallitukset ovat puhtaasti amatöörejä urheilun ja liikunnan johtamisessa. Yritysjohtajasta tulee harvoin, jos koskaan, hyvä seurajohtaja. Hallituksissa istuvat ovat varmasti hyviä johtajia, asiantuntijoita tai alansa ammattilaisia siviilipuolella, mutta seuran johtamisessa käsitykset ovat musta tuntuu -tasoa. Klubitoiminnan avulla voidaan lisätä seuratoimijoiden arvostusta ja osaamista.
 

4. Tekevätkö seurat mielestäsi riittävästi yhteistyötä keskenään? Miten yhteistyötä voitaisiin kehittää? Tehdäänkö yhteistyötä yli lajirajojen?

Jos seurojen yhteistyö kangertelee jo lajien sisällä, niin miten se voisi toimia yli lajirajojen? Valveutuneet ja tulevaisuuteen tähtäävät seurat katsovat naapuriseurojen ja -lajien suuntaan hakiessaan synergioita. Ruohonjuuritason seurat tahkoavat omaa kiveään vuodesta toiseen laput silmillä. Noiden lappujen saaminen pois sumentamasta näkökenttää on yksi suurimpia haasteita, mitä liitto-, alue- ja piiritasojen toimijoilla ja kouluttajilla on edessä.

Taloushallinto, markkinointi, viestintä ja urheilun juridiset asiat ovat kaikille samoja eikä jokaisella seuralla tarvitse olla omaa markkinointipäällikköä, viestintäassistenttia, taloussihteeriä tai sopimusjuridiikan dosenttia hallinnon kuluja paisuttamassa. Jos oikein lavealla pensselillä maalaa, niin yksi laajaa katsantoa ja arvostusta omaava hallitus voi hallinnoida useaa yhdistystä, kun operatiivisena apuna jokaisessa seurassa on osaava henkilöstö.

En väitä, että hallintokulut pienenevät merkittävästi, koska ammattinsa osaava ja motivoitunut henkilöstö maksaa. Talous kuitenkin paranee esimerkiksi mainos- ja markkinatulojen ja tapahtumamyynnin kasvun myötä. Maksavia jäseniä on enemmän, sillä ihmiset haluavat maksaa laadusta ja hakeutuvat hyvien toimijoiden luokse. Myös ne, jotka haluavat ilmaisia harrastuksia maksavat, jos tuote on laadukas.
 

***
 

Klubitoiminta ja Seura-Akatemiat jatkuvat jälleen syksyllä. Seuraavina aiheina:

•    Tj-klubi, seuran yhteisöllisyys (23.8.2018), Taitotalo
•    Seura-Akatemia, seuran taloudenhoito (5.9.2018), Sokos Hotel Pasila
 

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät koulutuskalenterista viikolla 24.

Tervetuloa mukaan!