Ohjaajat ja valmentajat tarvitsevat työkalupakin täynnä tunne- ja vuorovaikutustaitoja

Ohjaajalla ja valmentajalla on suuri rooli jo siinä vaiheessa, kun lapsi tai nuori saapuu ensimmäisiin harjoituksiin. Miten lapsi/nuori otetaan seurassa vastaan? Onko valmentaja tietoinen siitä, minkälainen merkitys hänen vuorovaikutustaidoillaan on lapsen oloon tai harjoitusten tunnelmaan? Tukeeko kohtaaminen myönteistä ilmapiiriä ja oppimista vai luoko se jännitteitä? Entä, miten lapsen ja nuorten pettymyksiä käsitellään? Loppuuko harrastus jo näihin tilanteisiin vai kyetäänkö tilannetta ohjaamaan oikealla tavalla?

Tunnelatauksia syntyy harjoituksissa ja kilpailutilanteissa sekä urheilijalle että valmentajalle. Urheiluun liittyykin lukuisia tilanteita, joissa tarvitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

- Tunnetaidot liittyvät omien ja muiden tunteiden kohtaamiseen. Ohjaajien ja valmentajien on tiedostettava, että ihmiset kokevat tilanteita eri tavoin. Esimerkiksi jännitystä voi tuntea monella tavalla eikä mikään koetuista tunteista ole oikea tai väärä. Tunteet pitää hyväksyä ja ymmärtää. Erityisen tärkeää on, että ohjattava ei tunne tulleensa ohitetuksi vaan kuulluksi, hyväksytyksi ja ymmärretyksi. Harjoituksia jännittävälle lapselle voi kertoa, että jännittäminenkin on ok. Näin lapsen tunnetta ei väheksytä – vaan lapsi hyväksytään tunteineen, sanoo ESLUn kouluttaja Johanna Luttinen.

Vuorovaikutustaidoista puhuttaessa valmentajan ja ohjaajan on puolestaan hyvä tiedostaa, mikä merkitys omalla toiminnalla on yksilölle ja ryhmälle. Tietämyksen kasvaessa ohjaaja ja valmentaja ymmärtää tunne- ja vuorovaikutustaitojen perusteet sekä pystyy muokkaamaan omaa toimintaansa tilanteen ja kohtaamansa henkilön mukaisesti. Se, miten toista kannustetaan ei välttämättä toimi toisen ohjattavan kanssa.

- Valmentajan viestintätavalla on suuri merkitys siihen, mitä valmennustilanteessa tapahtuu. Valmentajan ja ohjaajan on ymmärrettävä, miten toimia ja reagoida ammattimaisesti eri tilanteissa. Levottomat lapset saatetaan kokea haastavana toiminnan pyörittämisen kannalta, mutta osaava ohjaaja tarkastelee tilanteita tietoon ja ymmärrykseen pohjautuen, toteaa Luttinen.

Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot auttavat ohjaajia ja valmentajia katsomaan tilannetta myös valmennettavin silmin.

- On hyvä ottaa perspektiiviä omaan itseensä ja pohtia tilanteita valmennettavan silmin. Välillä kannattaa pysähtyä pohtimaan: Mikä urheilijaa motivoi? Miten tuen häntä jännittävissä ja stressaavissa tilanteissa? Millaisia ovat vuorovaikutustilanteet, joissa olen onnistunut valmennettavieni kanssa? Kohtaamisen taitoja voi opetella ja harjoitella. Itsehavainnointi on hyvän kohtaamisen ydin. Maaret Kallio on joskus sanonut, että hyvä kohtaaminen ei ole aika- vaan taitokysymys. Mielestäni se on hyvin sanoitettu, hän lisää.

Luttisen mukaan uusia keinoja oppiessa saa myös valmennustilanteista enemmän irti. Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot lisäävät valmentajan tietoisuutta siitä, minkälaisilla sanoilla vahvistetaan yksilön innostumista, oppimista ja motivoitumista. Tällä on suuri myönteinen vaikutus urheilijana kasvamiseen, kehittymiseen ja toimintaan sitoutumisessa. Valmennusolosuhteilla (ympäristö, kohtaaminen, puhe, eleet, ilmeet, äänenpainot) on suora vaikutus siihen, minkälaisena oppimisympäristö koetaan. Turvallinen ilmapiiri lisää innostusta ja onnistumisen kokemusta sekä vahvistaa luottamusta omiin taitoihin ja uskallusta yrittää uutta.

- Tunne- ja vuorovaikutustaidot valmennuksessa -koulutuksen tavoitteena on, että valmentaja tietää tunne- ja vuorovaikutustaitojen perustiedot sekä ymmärtää avoimen ja luottamusta synnyttävän ilmapiirin merkityksen valmennuksessa. Koulutuspäivä on myös loistava paikka peilata omia taitoja ja saada käytännön vinkkejä siihen, miten itse voi vaikuttaa hyvän motivaation syntymiseen. Käymme läpi hyviä ja huonoja esimerkkejä valmennustilanteista sekä keskustelemme omista kokemuksista. Lisäksi koulutuksesta saa paljon hyviä vinkkejä oman valmentajuuden kehittämiseen, kertoo Luttinen.

***

Tule mukaamme kehittämään valmennusosaamistasi! Nyt voit suorittaa 1-tason valmentaja- ja ohjaajakoulutuskokonaisuuden kevätkauden aikana. Lasten ja nuorten valmentajille suunnatun kokonaisuuden saa suoritettua neljänä lauantaina: 26.1., 16.3., 6.4. ja 11.5. Ensimmäinen koulutuspäivä sisältää Psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet valmennuksessa, Tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä Eettinen harjoittelu -koulutukset. Kouluttaja on Johanna Luttinen. Lue lisää

Huom! Aikuisten liikuttajille suunnattu valmentaja- ja ohjaajakoulutuskokonaisuus (VOK-1) alkaa 9.3. Lue lisää