Ei ole seuraa, jos ei ole toimijoita – mistä tekijöitä seuratoimintaan?

Seura-Akatemian asiantuntijaksi saapuva Keski-Suomen Liikunnan seurakehittäjä Laura Härkönen (kuvassa) aloittaa haastattelun toteamalla: Ei ole seuraa, jos ei ole toimijoita!

Härkönen on työskennellyt uransa aikana satojen seurojen parissa. Hän ihmettelee, ettei ole törmännyt seuroissa rekrytointisuunnitelmaan, vaikka nimenomaan rekrytointia tulisi tehdä jatkuvasti. Perusteellisia ja hyvin tehtyjä talous-, valmennus-, tapahtuma- ja markkinointiviestintäsuunnitelmia on tullut vastaan useassa seurassa.

- Urheiluseura tarvitsee toimiakseen innokkaita ja innostavia ihmisiä. Seura on ne ihmiset, jotka innostavat muita liikkumaan ja tekevät liikkumisen mahdolliseksi. Etenkin tämän päivän urheiluseurat tarvitsevat valmennusosaamisen lisäksi monenlaisia osaajia esimerkiksi markkinointiin, viestintään, johtamiseen ja talousasioihin. Meidän pitäisi osata viestiä potentiaalisille tekijöille, että mukaan voi tulla jakamaan omaa osaamistaan ilman urheilutaustaa, toteaa Härkönen.

Tekijöitä mukaan yllättävän läheltä

Härkösen äänestä on kuultavissa innostusta hänen puhuessaan seurojen mahdollisuuksista löytää uusia toimijoita. Jutuissa vilahtelee muun muassa oppilasyhteistyö, eläkeläiset, lasten vanhemmat ja yksinäiset.

Hyvä ilmapiiri on ratkaisevassa roolissa vapaaehtoisia etsiessä. On helpompi saada ihmisiä mukaan, jos siitä kumpuaa iloinen ja positiivinen vire. Tuskin monikaan haluaa olla mukana epämiellyttävässä toiminnassa.

Harrastuksessa mukana olevien läheiset ovat ehkä yleisin ja tunnetuin tapa saada uusia tekijöitä mukaan.

- Useinhan se on niin, että innostuneet lapset tuovat mukanaan myös aktiivisia aikuisia. Työssäkäyvät ammattilaiset voivat antaa seuratoimintaan pienen osan osaamisestaan. Heille merkitsee paljon arvot ja merkityksellinen työ, jota urheiluseuratoiminta tarjoaa. Aina ei tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa. Taloushallinnon ammattilaiselta voi kysyä apua talousohjeen tekemiseen ja markkinoinnin ammattilaisilta aiheeseen liittyviä vinkkejä. Seuran toimintaa kehitettäessä kannatta kuunnella myös lasten ja nuorten ajatuksia. Lapsilla ja nuorilla saattaa olla kiinnostusta kehittää oman seuransa toimintaa. Nuoret osaavat myös sellaisia asioita, jotka meiltä vanhemmilta ei enää luonnista samalla tavalla, toteaa Härkönen ja viittaa diginatiiveihin.

Härkönen suosittelee seuroja kääntymään myös läheisten oppilaitosten puoleen ja pohtimaan mahdollisuutta toimia työssäoppimispaikkana. Nuoret ovat hänen mukaansa oivaltaneet, että seurat ovat mahtavia oppimisympäristöjä.  

- Ei unohdeta myöskään virkeitä ja hyväkuntoisia eläkeläisiä. Heillä on valtava potentiaali annettavaksi seuroille. Työuran jälkeen ihmiset saattavat etsiä merkityksellistä työtä päiväänsä ja seurat ovat loistavia paikkoja tarjota osaamistaan. On tärkeää kysyä, ilman sitä ei toimijoita löydetä. Valitettavasti meillä on Suomessa kasvava joukko yksinäisiä ihmisiä, joilla on kuitenkin tietotaitoa monissa asioissa. Voisiko heidät kutsua mukaan toimintaan ja näin tarjota heille myös yhteisön, jossa toimia, sanoo Härkönen.

Lisäksi Härkönen muistuttaa urheilijan elämänkaariajattelusta. Vaikka aktiivinen urheilija lopettaisi urheilun, voi hän jatkaa yhdistystoimintaa erilaisissa rooleissa.   

- Olen yrittänyt herätellä seuroja katsomaan asioita uusista näkökulmista. Voisiko tehtäviä jakaa useamman ihmisen kesken? Onko aina oltava esimerkiksi joukkueen johtaja? Entä jos tehtävät pilkottaisiin useamman ihmisen kesken, jolloin niiden hoitamiseen ei menisi yhden ihmisen aika. Suosittelen seuratoimijoille usein myös työparia, joiden kanssa tehtäviä voi hoitaa, sanoo Härkönen.

Hyvästä rekrytointisuunnitelmasta tiedetään

Kysyttäessä esimerkkiä hyvästä rekrytointisuunnitelmasta Härkönen painottaa viestinnän merkitystä. On tärkeää, että ihmiset tietävät rekrytointisuunnitelman olemassaolosta. Hyvin suunniteltua dokumenttia ei kannata jättää piiloon, vaan suunnitelmaa tulee toteuttaa jatkuvasti. Oleellista on, että rekrytoinnista tehdään yksi seuran ydinprosesseista.

- Suunnitelman lisäksi tarvitaan rekrytointia ja se vaatii myös osaamista. Hyvillä ihmissuhdetaitoilla huomaa pian toisten ihmisten kykyjä. Pienikin työ voi olla seuralle valtava saavutus. Seuran vuosikelloon kannattaa merkata ylös, milloin rekrytointia tehdään. Kuinka montaa ihmistä tavoitellaan? Millaisia ihmisiä etsimme missäkin vaiheessa ja mitkä ovat keinot heidän löytämiseksi? Entä kuka rekrytoijat perehdyttää? kyselee Härkönen.

Aiheeseen liittyvä Seura-Akatemia järjestetään Helsingissä Radisson Blu Seasidessa 20.11.2019 klo 18.00–21.00. Koulutuksessa paneudutaan vapaaehtoisten ja palkallisten toimijoiden rekrytointiin sekä tarkastellaan ja työstetään seuran rekrytointisuunnitelmaa. Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu mukaan.

Illan asiantuntijana toimiva Härkönen saanut seurakehittäjänä työskennellä satojen suomalaisten urheiluseurojen kanssa jo kuudentoista vuoden ajan. Lisäksi hän on työskennellyt liikunnanopettajana, lajiliiton aluepäällikkönä ja urheiluseuran toiminnanjohtajana sekä valmentanut urheiluseurassa aina päätyön ohessa.