Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus: Yhdenvertaiseen harrastamiseen on vielä matkaa

Taloudellinen tilanne erottelee lasten ja nuorten liikunnan harrastamista

Liikunnan harrastamisen saavutettavuus on selvästi yhteydessä taloudellisiin lähtökohtiin. Taloudellisen tilanteen heikoksi kokevien perheiden lapsista ja nuorista 32 prosenttia liikkuu viikoittain liikunta- tai urheiluseurassa, kun vastaava osuus hyvin toimeentulevissa perheissä on 55 prosenttia. Erityisesti pääkaupunkiseudulla lasten liikunnan harrastamisen kustannukset ovat korkeita: yli sadan euron kuukausikustannuksista raportoi neljännes 6–14-vuotiaiden lasten vanhemmista.
 
- Näyttää siltä, että paljosta julkisesta keskustelusta ja poliittisista toimista huolimatta urheiluseuraharrastamisen kustannuksia ei ole saatu alemmas ja monet lapset ja nuoret jäävät taloudellisista syistä toiminnan ulkopuolelle, sanoo Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi.
 
Liikunta on yhä lasten ja nuorten yleisin harrastus. Kyselyyn vastanneista 88 prosenttia kertoi harrastavansa jotain liikuntaa. Lapsena liikutaan sekä omatoimisesti että ohjatusti, mutta pääosin porukassa. Iän myötä liikutaan entistä enemmän omatoimisesti ja yksin. Urheilu- tai liikuntaseurassa on mukana vajaa puolet 7–29-vuotiaista lapsista ja nuorista. Nuoremmissa ikäluokissa seurassa harrastaminen on yleisempää.
 
Lapsista ja nuorista 11 prosenttia kertoi, ettei harrasta lainkaan liikuntaa. Harrastamattomuuden syyksi kerrottiin muun muassa se, ettei pidä liikunnasta, liikunta on liian kilpailuhenkistä, tai pelätään ettei tule hyväksytyksi porukassa.

Lähes kolmannes on kokenut liikuntaharrastuksessa kiusaamista ja syrjintää

 Kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista kohtelua esiintyy varsin paljon lasten ja nuorten liikuntaharrastuksissa. Kolmannes kaikista 10–29-vuotiaista vastaajista kertoo kokeneensa liikuntaharrastuksessaan usein (5 %) tai joskus (26 %) kiusaamista, syrjintää tai muuta epäasiallista käytöstä. Kiusaamisen, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuvat erityisesti yli 15-vuotiaat sekä ne lapset ja nuoret, jotka kokevat kuuluvansa johonkin vähemmistöryhmään. Esimerkiksi lapsista ja nuorista, jotka kokevat kuuluvansa seksuaalivähemmistöön, noin 60 prosenttia kertoo joskus tai usein tapahtuvasta kiusaamisesta ja syrjinnästä liikuntaharrastuksessa.
 
- Tulokset ovat huolestuttavia, sillä suuri osa harrastamisesta tapahtuu aikuisten valvonnassa. Kun lasten liikunnan harrastamisen pitäisi olla kivaa vapaa-ajan toimintaa, vastapainoa vaativalle koulutyölle ja opinnoille, tällaisten lukujen pitäisi herättää jokainen löytämään ratkaisuja kiusaamiseen ja syrjintään, sanoo Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Mikko Salasuo.

Vanhemmat liputtavat liikunnan harrastamisen mielekkyyden, ei kilpailullisuuden puolesta

Vanhemmat toivovat lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen olevan ensisijaisesti mielekäs ja mukava ajanviettotapa, jossa opitaan liikkumaan. Ohjaajilta ja valmentajilta vanhemmat toivovat ennen kaikkea kasvatuksellista osaamista. Selkeä enemmistö vanhemmista ei pidä toivottavana, että liikuntaharrastuksessa tähdätään huippu-urheilijaksi.
 
- Näyttää siltä, ohjatussa liikunnan harrastamisessa eivät kysyntä ja tarjonta kohtaa. Seuratoiminnan painopisteen tiedetään olevan kilpaurheilussa, mutta lasten vanhemmat suhtautuvat kielteisesti liian urheilullisiin tavoitteisiin, toteaa Salasuo.
 
Keinoja lasten ja nuorten harrastamisen edistämiseksi on jo pohdittu esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön Harrastamisen strategia -työryhmässä. Yksi keino edistää nuorten harrastusmahdollisuuksia on Harrastuspassi-sovellus, joka sisältää nuorille räätälöityjä harrastusetuja, kuten pääsylippuja uimahalliin ja kuntosalille, lippuja esityksiin, konsertteihin ja erilaisiin tapahtumiin. Harrastuspassi valmistautuu kuntien käyttöön tänä vuonna.

Lue Tiina Hakanen & Sami Myllyniemi & Mikko Salasuo (toim.) Oikeus liikkua. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018 -julkaisu sähköisenä tästä.

Lähde: Valtion liikuntaneuvosto