Miten ennaltaehkäistä urheiluseuroissa tapahtuvaa väkivaltaa ja häirintää?
Urheilu ei valitettavasti ole häirinnästä tai väkivallasta vapaata aluetta, kuten eivät muutkaan yhteiskunnan osa-alueet. Hyvä uutinen on, että häirintää ja väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä. Suomessa pitkällä aikavälillä yhdeksän kymmenestä nuoresta on jossain vaiheessa mukana urheiluseuroissa tapahtuvassa kilpa- ja harrastetoiminnassa. Urheiluseuroilla on suuri vastuu suojella näitä lapsia ja nuoria, sekä tarjota heille positiivinen ja kasvua tukeva harrastusympäristö.
Mistä sitten lähteä liikkeelle? Seuroissa ollaan usein ensi sijassa oman urheilulajin asiantuntijoita ja tehdään töitä rakkaudesta tähän lajiin. Väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisyn teemat eivät välttämättä tule esille päivittäisessä työssä. Juuri tämän takia Et ole yksin -palvelussa haluamme tukea seuroja ennaltaehkäisyssä ja tehdä siitä mahdollisimman helppoa.
Et ole yksin -palvelun sivuilta löytyvän ohjeistuksen avulla seurat voivat askel askeleelta edetä kohti turvallisempaa seuraa. Mukana on valmiita mallipohjia esimerkiksi toimintaohjeisiin, mallisääntöihin ja vanhemmille lähetettävään tiedotteeseen. Suosittelemme, että seuran johto ja hallitus kävisivät askeleet läpi ja laittaisivat toimenpiteet käytäntöön heti ensi kaudella.
Epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyn kannalta on olennaista, että kaikki tietävät, mikä on sallittua ja mikä ei. Yksityiskohtaiset säännöt lasten ja nuorten kanssa toimiville aikuisille vähentävät mahdollisuuksia väärinkäyttää valmentaja-valmennettava suhdetta. Selkeät säännöt auttavat myös lapsia ja nuoria tunnistamaan, milloin sopivan käytöksen rajoja on ylitetty. Et ole yksin -palvelussa on kehitetty valmiit mallisäännöt seuroissa lasten ja nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Säännöt pohjautuvat kansainvälisiin suosituksiin ja niiden taustalla on lasten ja nuorten suojeleminen.
Säännöt voivat myös helpottaa hankalistakin aiheista puhumista. Säännöistä ja niiden tarkoituksesta voidaan keskustella yhdessä valmentajien ja huoltajien kanssa. Ovatko ne sellaisia, mihin kaikki seuran työntekijät ja vapaaehtoiset voivat sitoutua, miksi mikäkin sääntö on olemassa ja miten sen on tarkoitus suojella lapsia? Keskustelu lisää myös valmentajien sitoutumista sääntöihin ja ymmärrystä sääntöjen merkityksestä.
Kun vanhemman, urheilijan tai valmentajan huoli lapsen turvallisuudesta herää, on tärkeää, että asiasta kertomiseen on mahdollisimman matala kynnys. Kynnystä madaltaa, että kaikki tietävät, kenelle asiasta voi seurassa kertoa ja mitä kertomisesta seuraa. Valitusten tai huolten esiintuomiseen on myös hyvä harkita nimettömän mahdollisuuden tarjoamista, koska urheilija voi esimerkiksi pelätä oman asemansa puolesta joukkueessa tai ryhmässä. Kun seura aktiivisesti kutsuu palautteen antoon, tulee keskustelukulttuurista avoimempaa ja ongelmiin pystytään tarttumaan varhaisemmassa vaiheessa.
Turvallisuutta lisää myös, että seurassa on etukäteen mietittynä, miten epäasiallisen käytöksen tilanteissa toimitaan. Mitä tehdä, jos seurassa epäillään alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosta? Miten valmentajan kannattaa lähteä selvittämään ryhmässään noussutta kiusaamistapausta? Miten seura voisi käsitellä vanhemmalta saapunutta valitusta valmentajan epäasialliseen käytökseen liittyen? Et ole yksin -palvelu on luonut toimintaohjeet muun muassa näihin tilanteisiin.
Tärkein ohje jokaiseen tilanteeseen on, ettei vaikealta tuntuvien asioiden kanssa pidä jäädä yksin. Seurojen työntekijät ovat tervetulleita ottamaan yhteyttä Et ole yksin -palveluun.
Teksti: Saara Ruotsalainen, asiantuntija
Et ole yksin -palvelu, Väestöliitto
Saara Ruotsalainen kouluttaa aiheesta syksyn Seura-Akatemiassa 3.10. Koulutuksen ilmoittautuminen avataan kesäkuun aikana ja tulet löytämään tapahtuman ESLUn kalenterista.