Maaseudun lapset kaupunkilaislapsia edellä motoristen taitojen hallinnassa

Motorisilla taidoilla tarkoitetaan tasapaino-, liikkumis- ja välineiden käsittelytaitoja, joita lapsen arjessa nähdään esimerkiksi lapsen juostessa, kiivetessä ja piirtäessä. Riittävät motoriset taidot mahdollistavat osallistumisen ikä- ja kehitystasolle tyypillisiin leikkeihin, kuten erilaisiin juoksuleikkeihin ja pallopeleihin.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistön mukaan motoristen taitojen oppiminen on yksi lapsuusajan keskeisistä kehitystehtävistä. Yhteiset leikit auttavat kaverisuhteiden syntymisessä ja esimerkiksi kouluun sopeutumisessa.

Motoriset taidot eivät kehity optimaalisesti ilman harjoittelua. Lisäksi alle yhdellä lapsella kymmenestä tiedetään olevan motorisen oppimisen vaikeus, joka vaikeuttaa arkisia askareita, kuten vaatteiden pukemista, kirjoittamista ja pyöräilyä. Kaikilla lapsilla, oli motorisen oppimisen vaikeutta tai ei, taidot karttuvat toistomäärien lisääntyessä. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että he saavat tehdä, kokeilla ja leikkiä omaehtoisesti.

Niemistön mukaan vanhempien läsnäolo tuo turvaa, lempeästi ohjaa toimintaa ja lapset tuntevat tekemisen tärkeäksi, kun myös vanhempi osallistuu toimintaan lapsen kanssa. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen rauhoittaa, tuottaa uusia elämyksiä ja stimuloi lapsen motorisia taitoja.

Taitavat tenavat -tutkimuksen tulosten mukaan matala asukastiheys, kuten maaseudulla, oli yhteydessä parempiin motorisiin taitoihin ja runsaampaan ulkona vietettyyn aikaan. Korkeampi asukastiheys, kuten pääkaupunkiseudulla, oli puolestaan yhteydessä heikompiin motorisiin taitoihin sekä yleisempään liikuntaharrastukseen osallistumiseen. Lisäksi ulkona vietetyn ajan määrällä ja liikuntaharrastamisella oli myönteinen vaikutus motorisiin taitoihin.

Ulkona liikkuminen ja harrastaminen tukevat motoristen taitojen oppimista

Niemistö painottaa, että ulkona vietetyn ajan ja harrastamisen mahdollisuudet sekä niiden tasavertaisuuden lisääminen on yhteiskunnallisesti merkittävää. Hänen mukaansa ulkona lapsella on tilaa leikkiä ja haastaa itseään monipuolisesti motoriikkaa kehittäen. Kun lapsi kokee onnistuvansa, harjoittelun ja toistojen määrä lisääntyy sekä taito paranee. Lisäksi ulkoilu ja harrastaminen voivat tukea toisiaan, jos harrastuksissa opittuja taitoja saa tehdä lisää omaehtoisen ulkoilun aikana.

Ympäristösuunnittelussa tulisikin ottaa huomioon turvallisuus, monipuolisuus ja lasten mahdollisuus liikkua itsenäisesti ikään sopivalla tavalla. Alueellisen tasavertaisuuden näkökulmasta on hyvä tunnistaa alueiden eroavaisuuksia ja kehittää olosuhteita tasapuolisesti. Se tukee myös lasten motorisia taitoja. Lisäksi on huomionarvoista se, että Suomessa ulkoilupaikat ovat ilmaisia ja kaikille saatavilla.

Kansallisesti kattavaan aineistoon osallistui yhteensä 945 lapsiperhettä 37 päiväkodista. Tutkimuksen satunnaistettu aineisto kerättiin vuosina 2015–2016 eri puolilta Suomea. Lasten motorisia taitoja mitattiin kansainvälisesti tunnetuilla menetelmillä, joissa selvitettiin lapsen liikkumis- ja palloilutaitoja. Ulkona vietettyä aikaa ja ohjattuihin liikuntaharrastuksiin osallistumista kartoitettiin vanhempien kyselylomakkeella. Asukastiheyden perusteella kuusi tutkimukseen osallistunutta päiväkotia sijaitsi pääkaupunkiseudulla, 17 kaupungeissa, seitsemän taajamissa ja seitsemän maaseudulla.

Lainaus ja lisätietoja: Jyväskylän yliopisto