Lisää harrastustoimintaa lasten ja nuorten ehdoilla

Lasten ja nuorten harrastamattomuutta tulisi tarkastella nimenomaan kohderyhmän näkökulmasta. Valtakunnallisen koulukyselyn mukaan 27 prosenttia vastanneista ei halua harrastaa koululla tai lähellä koulua. Kuitenkin 56 prosenttia haluaisi harrasta kavereiden kanssa koulun tiloissa ilman tavoitteellisuutta. On tärkeä myös huomioida ne lapset ja nuoret, joille harrastukseen mukaan lähteminen on vaikeaa.

Suomessa harrastustoimintaa järjestävät usein vapaaehtoiset, mikä pitää harrastukset edullisina ja lisää paikallista yhteisöllisyyttä. Monella toimijalla on hyvää ja laadukasta matalan kynnyksen toimintaa niin liikunta-, kulttuuri- kuin nuorisosektorilla.

Koulut olisivat toimiva paikka järjestää monipuolista harrastustoimintaa lasten ja nuorten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Iltapäivällä järjestettävä toiminta mahdollistaisi, ettei lapsen tarvitsisi olla yksin ja vailla tekemistä vaan toimintaa olisi heti koulupäivän jälkeen tutussa ympäristössä. On kuitenkin ymmärrettävä, ettei kaikki toiminta onnistu koulun tiloissa tai sovi kouluaikoihin. Kouluissa ja kunnissa on myös hyvin erilaisia käytäntöjä siitä, kuka saa käyttää koulun tiloja harrastustoiminnassa ja mistä toimintaan saadaan rahoitusta.

- Selvitysten mukaan kuntatasolla erillisen vastuuhenkilön nimeäminen organisoimaan lasten ja nuorten harrastamista johtaa harrastustakuun toteutumiseen todennäköisemmin kuin vastuun hajauttaminen. Harrastustakuulla tarkoitetaan, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi jokin mieluinen harrastus. Useimmiten kunnissa harrastustakuu toimii kunnan ja yhdistystoimijoiden yhteistyönä, toteaa ESLUn nuorisopäällikkö Tarja Nieminen.

Nieminen nostaa esille myös Harrastusviikon, jonka aikana lapset ja nuoret voivat tutustua paikallisten järjestöjen toimintaan yhdessä ystäviensä kanssa.

- Viime vuonna muun muassa Keravalla järjestettiin Harrastusviikko, jossa toimintaansa olivat esittelemässä paikalliset urheiluseurat, teatteri sekä tanssi- ja musiikkiopistot. Lisäksi seurat järjestivät iltaisin lapsille ja nuorille avoimia ja maksuttomia kokeilukertoja, kertoo Nieminen.

Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti on nimitetty valmistelutyöryhmä, joka on tuottanut luonnoksen harrastamisen Suomen mallista, eli mieluisista ja maksuttomista harrastusmahdollisuuksista lapsille ja nuorille koulupäivän yhteyteen. Harrastamisen Suomen mallin suunnitelmista sekä harrastamisen nykytilasta ja tulevaisuudesta kuullaan opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä tilaisuudessa torstaina 5.3. klo 10.00–12.00. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan jo toimivista harrastamisen käytännöistä. Tilaisuuden striimiä pääset seuraaman OKM:n sivujen kautta.

Harrastustoimintaa toteuttavat järjestöt ovat muodostaneet vuonna 2017 yhteistyöverkoston, jonka tavoitteena on edistää koululaisten harrastamisen mahdollisuuksia. Teemme verkostossa ja mukana olevissa järjestöissä jatkuvasti töitä harrastamisen esteiden poistamiseksi, mutta tekisimme sitä vieläkin vaikuttavammin tiiviimmässä yhteistyössä kuntien ja valtion toimijoiden kanssa. Kaiken keskiössä pitäisi kuitenkin olla lapsi ja nuori ja hänen toiveensa harrastaa.

Verkostossa ovat mukana Kehittämiskeskus Opinkirjo, Koululiikuntaliitto, Liikunnan aluejärjestöt, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuori Kirkko, Suomen Olympiakomitea, Suomen Partiolaiset, Suomen Vanhempainliitto ja Suomen 4H-liitto.