Kulttuurien kohtaaminen ja kielen oppiminen liikunnan ja urheilun parissa
Miten kommunikoida, kun yhteistä kieltä ei ole? Miten hyödyntää maahanmuuttajataustaisten ohjaajien osaamista? CONNEXT-aamukahvitilaisuus keräsi yhteen aktiivisen porukan keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia kielimuurin ylittämisestä ja kulttuurien kohtaamisesta. Asioita käsiteltiin niin ohjaajan, ohjattavien kuin kielen opiskelun kannalta. Aamupäivän aikana huomattiin, että kielen ja liiketaidon oppimisessa on paljon yhtäläisyyksiä.
Metropolia Ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtori Eveliina Korpelan mukaan kielen oppiminen ei ole sidoksissa kouluun vaan kieltä voi oppia myös harrastuksen parissa.
- Turvallinen, luottamuksellinen ja kannustava ilmapiiri tukee ja auttaa kielenopiskelussa ja tätä treeniympäristö on parhaimmillaan, toteaa Korpela.
Liikunnan ja urheilun parissa toimitaan liikuntataito edellä ja kielen oppiminen tapahtuu toiminnan ohessa. Ryhmäkeskusteluissa todettiin, että kielen ja liikkeen opiskelussa on loppujen lopuksi paljon samaa. Taitoja opitaan askel kerrallaan, toistamalla, näyttämällä, matkimalla ja kuulemalla.
Ohjaajan on tärkeää toistaa samoja fraaseja ja yhdistää niitä mielekkääseen toimintaa. Korpelalla on työn alla Tuu mukaan! -sanasto- ja fraasivihko monikielisten liikuntaryhmien ohjaajille. Vihkoon on kerätty vinkkejä ohjaajan erilaisista vuorovaikutustilanteista sekä koottu käytännöllisiä sanoja ja fraaseja eri tilanteisiin liikunnan ja urheilun kontekstissa.
Vihko julkaistaan CONNEXT-hankkeen verkkosivuilla kevään 2020 aikana.
Tärkeintä on taito valmentaa – kielitaito karttuu toiminnan ohessa
Korpela kannustaa urheiluseuroja ja muista organisaatioita ottamaan toimintaan mukaan myös heikommin suomena puhuvia valmentajia ja ohjaajia. Tärkeintä on valmennustaito ja kyky toimia ihmisten kanssa, eikä ihmisen tausta.
- Toisen äidinkielen omaavia valmentajia ja ohjaajia voidaan tukea muun muassa muodostamalla valmennusparit. Toinen ohjaajista selostaa liikkeen ja toinen näyttää sen käytännössä. Monikanavainen informaation on tärkeää niin uuden liikkeen kuin kielen opiskelussa, kiteyttää Korpela.
Kymmenen vuotta HNMKY:llä toimintaa ohjannut Olsi Marko jakoi ajatuksiaan kielellisistä ja kulttuurisista haasteista. HNMKY:n ohjaajista 25 prosentilla on monikulttuurinen tausta ja heillä on tukenaan suomea äidinkielenään puhuva ohjaaja.
- Olen itse oppinut suomea kielikursseilla ja käytännössä työelämän kautta. Ennen ensimmäistä ohjaustuokiotani etsin vimmalla kirjaston kaikki koripalloon liittyvät kirjat ja yritin saada sanavarastoani kuntoon. On siis hyvä pohtia, millainen kynnys ohjaajalla on tulla vetämään ryhmiä, jos kielitaitoa on vielä heikkoa. Ohjaajapari antaa lisää itseluottamusta ja itsevarmuutta myös ohjaukseen. Erityisen tärkeäksi koen tämän esimerkiksi kriisitilanteissa, joissa lasta sattuu tai lasten välille syntyy riitoja, kertoo Marko.
Porinatuokioissa todettiin, että toimintaan osallistuvat lapset ja nuoret ovat myös loistavia kielen opettajia avarakatseisuudessaan. Usein jotain muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat osaavat sanoittaa ohjeet jopa yksinkertaisemmin ja ymmärrettävämmin kuin natiivipuhujat.
- Työnantajien on hyvä kouluttaa ohjaajia monikulttuuriseen maailmaan. Tämä auttaa ohjaajia ymmärtämää paremmin eri kulttuurien non-verbaalisia viestejä ja kasvattaa ymmärrystä erilaisuudesta, toteaa Marko.
Lähtökohtana ihmisten kohtaaminen ja toisten kunnioittaminen
Walterin toiminnanjohtaja Maurizio Pratesi avasi omia kokemuksiaan kulttuurista eroista järjestötoiminnassa. Hänen mukaansa monikulttuurisuus tuo paljon mahdollisuuksia, mutta myös tilanteita, joita pitää ymmärtää.
- On hyvä tiedostaa, että maailmassa on erilaisia tapakulttuureja. Meidän tulee ymmärtää omaa kulttuuria muiden lisäksi. Monelle maahan muuttaneelle suomalainen hiljaisuus ja ”omatila” voi tuntua vieraalta. Keskusteluissa pitkät hiljaisuudet voivat viestiä toisille, ettemme pidä heistä tai emme kunnioita heidän mielipiteitään, vaikka tästä hiljaisuudessa ei ole kysymys. Myös aikakäsitys voi olla eri kulttuureissa hyvinkin erilainen, toteaa Pratesi.
Pratesi toivoo kaikkien ymmärtävän myös ”small talkin” merkityksen. Maahan muuttaneiden lasten vanhemmille kannattaa aina mennä juttelemaan ja vaihtamaan muutama sana. Sekään ei haittaa, jos yhteistä kieltä ei löydy. Pelkkä ohjaajan antama hymy saattaa olla syy, miksi lapsi tuodaan seuraavankin kerran harrastuksen pariin.
Seuraava CONNEXT-aamukahvitilaisuus järjestetään aiheella Tuloksia, vaikutuksia, ja hyviä käytänteitä Helsingissä 8.9.2020. Mukaan voi ilmoittautua jo nyt ESLUn tapahtumakalenterista.
Kuvituskuva Pixabay, kuvat tilaisuudesta Mai Salmenkangas
Minttu Koivumäki
Markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija