Sari Kivimäki: Muuttuvassa arjessa ikääntyvän ihmisen toimintakyvyllä on merkitystä

Poikkeusoloissa kunnat, järjestöt ja lukuisat organisaatiot ovat jo toteuttaneet erilaisin keinoin ikääntyvän ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Tarvitaan kuitenkin lisää ennakoivia ja luovia ratkaisuja.

Monen ikääntyneen elinympäristö on kaventunut, sosiaaliset kanssakäymiset ovat vähentyneet ja arkiliikkuminen paikasta toiseen, kuten kauppaan ja kylään keskeytynyt lähes kokonaan. Eristäytyminen kotiin on vähentänyt liikkumista. Siten ikääntyvän fyysinen toimintakyky on voinut heikentyä.

Arjen elinpiirin pienentyessä myös ikääntyneiden ahdistuneisuus ja mielenterveysongelmat ovat lisääntymässä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta siihen, miten ikääntynyt huolehtii omasta kunnostaan.

Suomessa on 874 000 yli 70 vuotta täyttänyttä. On selvää, että tässä joukossa on hyvin erilaisia ihmisiä, joiden terveydentilassa, toimintakyvyssä ja tarpeissa voi olla isojakin eroja. Kaikille eivät sovi samat suositukset ja ohjeet. Oli näiden ihmisten toimintakyky millainen tahansa, voidaan kuitenkin sanoa, että mielen virkeys, hyvä ravitsemus ja pienikin määrä liikuntaa on tärkeää.

Poikkeusoloissa liikuntaa jää vähiin

Vain muutama prosentti yli 70-vuotiaista liikkuu normaalioloissa sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti. Poikkeusolojen aikana määrä on pienentynyt entisestään. Myös ruokavalio on monella jo ennestään yksipuolinen, ja yksipuolistuu koronavirustilanteessa entisestään.

Erityisen huolissamme meidän on syytä olla kotona asuvista, toimintakyvyltään jo ennen koronaa heikentyneessä asemassa olevista ikääntyneistä. Toimettomuus voi alentaa toimintakykyä nopeastikin. Muutokset huonompaan suuntaan voivat syntyä jopa viikossa.

On mahdollista, ettei koronavirustilanteen aikana menetetty toimintakyky enää rajoitusten purkamisen jälkeen palaudu ennalleen. Voidaan olettaa, että osa ikääntyneistä tarvitsee aiempaa enemmän apua arjessaan. Osa saattaa tarvita jopa ympärivuorokautista hoitoa.

Jos ikääntynyt on kotipalvelun asiakas, palveluun voidaan mahdollisuuksien mukaan lisätä kannustusta ja ohjausta liikkumiseen. Yksinasuvan ikääntyneen omaiset ja muut tuttavat ovat avainasemassa. He voivat innostaa ja muistuttaa liikunnan tärkeydestä sekä varmistaa, että ruokahuolto pelaa. Myönteistä on, että mitä vähemmän on liikkunut, sitä nopeammin liikunta tuo terveysvaikutuksia.

Hyvinvointia arkeen

Terveellinen ravinto ja säännöllinen liikkuminen vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun ja terveyteen. Päivittäinen liikkuminen tukee merkittävästi kansansairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikkuminen vaikuttaa myös kognitiivisiin taitoihin: pelkästään kävely muutaman kerran viikossa parantaa muistia.

Erityisesti luonnossa liikkumisen tiedetään vähentävän masennuksen oireita sekä kääntävän huomion pois kielteisistä ajatuksista. Säännöllisellä liikunnalla voi siis ylläpitää sekä fyysistä toimintakykyä että mielen hyvinvointia. Hyvä ravitsemustila ylläpitää terveyttä, parantaa vastustuskykyä ja tukee myös fyysistä aktiivisuutta.

Vastuullinen liikkuminen ulkona luo turvallisuutta

Vain liikkumalla riittävästi päivittäin voi yli 70-vuotias säilyttää oman toiminta- ja liikkumiskykynsä. Kotijumppaohjeiden noudattamisen lisäksi on tärkeää huolehtia peruskunnosta. Sitä ylläpidetään parhaiten kävelemällä.

Poikkeusoloissa luonto antaa ikääntyneelle tekemistä tyhjiin päiviin ja tuottaa mielihyvää ja merkityksellisyyden tunnetta. Turvallisen ja nautinnollisen ulkoilun ikääntyvälle takaa riittävä, noin kahden metrin etäisyys toisiin ihmisiin ja ruuhkaisimpien reittien ja julkisten paikkojen välttäminen.

Mielekäs ja fyysisesti aktiivinen arki on kustannustehokas keino tukea ikäihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia koronan aikana. Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota yksinasuviin, yksinäisiin, ja sellaisiin ikääntyviin, jotka eivät ennestään ole olleet palvelujen piirissä. Meidän on mietittävä keinoja, joilla voimme edistää heidän elämänlaatuaan. On tärkeää, että ikääntyville luodaan parhaat mahdolliset keinot sosiaalisiin kontakteihin, liikkumiseen, terveelliseen ravintoon ja arjen sujumiseen.

Sari Kivimäki
asiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 13.5.2020
Kuvituskuva: Pixabay