Liikunnan aluejärjestöt kutovat näkymätöntä verkkoa

Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on lisätä liikuntaa ihmisen eri elämänvaiheissa, sillä fyysisestä aktiivisuudesta on tutkitusti hyötyä terveydelle, hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan liikkumattomuuden vuosittaiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat Suomessa 3,2–7,7 miljardia euroa.
Ihmisten aktivoiminen ei kuitenkaan ole kertaluonteinen hattutemppu. Siihen tarvitaan leveitä harteita ja työtä on tehtävä pitkäjänteisesti usealla rintamalla samanaikaisesti.

Tekijöiden määrän lisäksi on tärkeää, että eri toimijoiden välille syntyy yhdyssiteitä. Esimerkiksi kunnan teknisen toimen tulee kuulla varhaiskasvatuksen henkilöstöä, jotta se tietää, millaisia leikkipaikkoja alle kouluikäiset lapset tarvitsevat liikkumisen ja oppimisen näkökulmasta. Kouluverkosta päättävien olisi hyvä olla perillä muun muassa koulumatkaliikunnan vaikutuksista terveydelle ja oppimiselle. Työterveyshuollon tulisi lääkkeiden lisäksi osata ohjata myös liikuntaneuvojalle ja sitä kautta tukea asiakasta pysyvässä elintapamuutoksessa.

Yhdyssiteiden luojana Liikunnan aluejärjestöillä, joita Suomessa on viisitoista, on tärkeä rooli. Liikunnan paikallisina asiantuntijoina ne auttavat kuntia, kouluja, varhaiskasvatusyksiköitä, työyhteisöjä, neuvoloita, apteekkeja, lääkäreitä, ja lukuisia muita eri toimijoita yhdessä kehittämään toimintakulttuuriaan liikuntaystävällisempään suuntaan.

Aktivointia ikäkausiohjelmittain

Käytännössä aluejärjestöt tekevät työtä useiden valtakunnallisten, eri ikäryhmille suunnattujen liikunnan edistämisohjelmien kautta alueellisesti. Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmissa aluejärjestöt auttavat eri keinoin varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja opettajia liikunnallisen toimintakulttuurin käynnistämisessä ja kehittämisessä. Liikkuva koulu -toiminnassa on mukana jo yli 90 prosenttia kaikista maamme kouluista. Varhaiskasvatuksessa olevista lapsista mukana on noin puolet. Kouluista alkanut toiminta on sittemmin laajentunut myös toisen asteen oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Tavoitteena ei ole leipoa huippu-urheilijoita vaan varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori liikkuu ikäkaudelleen riittävästi, kansallisen liikuntasuosituksen mukaisesti.

Aikuisia pyritään tavoittelemaan sekä työyhteisöliikunnan että liikuntaneuvonnan kautta. Aluejärjestöt toteuttavat LIKESin aiemmin Kunnossa Kaiken Ikää, nyttemmin Liikkuva aikuinen -nimellä kulkevaa ohjelmaa. Noin 80 prosenttia suomalaisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi, joten työsarkaa vielä riittää.

Yhdessä kehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Liikunnan aluejärjestöjä liikunnallisen elämäntavan paikallisessa kehittämistyössä eri ikäryhmissä. Tuen lisäksi aluejärjestöt panostavat toimintakulttuurin muutokseen myös merkittävästi aluejärjestöjen omia resursseja.

- Haluamme löytää kunnista ihmisiä, joilla on sama motiivi kuin meillä eli saada ihmiset liikkeelle. Päätehtävämme on saada heidät innostumaan ja toimimaan ”liikuntalähetteinä”. Yhdessä meissä on kyllä voimaa. Toimintakulttuurin muuttaminen on hidasta, sitä on tehtävä pieniä askeleita kerrallaan. Paljon on kuitenkin saatu jo aikaiseksi, niin tällä kuin edelliselläkin hallituskaudella, jolloin Liikkuva koulu -ohjelma oli yksi hallituksen kärkihankkeista. Nyt pitääkin pitää huoli siitä, että hyvät käytännöt jatkuvat ja siirtyvät muillekin ikäryhmille, Liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikkumisen edistämistä koordinoiva kehityspäällikkö Karita Toivonen toteaa.

Aluejärjestöjen työn näkyvin osa onkin kouluttamista ja sparraamista. Vuonna 2019 Liikunnan aluejärjestöjen koulutuksiin osallistui yli 41 000 ihmistä: varhaiskasvatuksen ja koulujen työtekijää, aikuisten liikuttajaa tai seuratyöntekijää.

- Koulutus- ja verkostotoiminta on yksi ESLUn keskeisimmistä tuista paikallistasolle. Ensisijaisena tavoitteena on turvata liikunta- ja urheilutoimijoiden peruskoulutus alueella. Vuonna 2020 ESLU järjesti noin 1 600 tilaisuutta, joista noin puolet oli seuroille suunnattua neuvontaa koronapandemian alkaessa keväällä. Koronapandemia vaikutti myös ESLUn toimintaan ja rajoitusten myötä keskeytimme koulutus- ja verkostotoimintamme. Osaavan henkilökunnan työpanoksella siirryimme ketterästi webinaarien maailmaan. Vuoden aikana asiantuntujamme ja kouluttajamme ovat kohdanneet lähes 6 500 henkilöä etäyhteyksin ja rajoitusten puitteissa järjestetyissä koulutuksissa ja verkostotilaisuuksissa. Webinaarit ja erilaiset hybridimalliset koulutukset ovat varmasti myös jatkossa yksi tapamme järjestää tilaisuuksia, kertoo ESLUn toiminnanjohtaja Päivi Ahlroos-Tanttu.

Lisätietoja:
ESLUn toiminnanjohtaja Päivi Ahlroos-Tanttu, puh. 040 716 1355

Liikunnan aluejärjestöt ovat liikunnan asiantuntijoita ja kehittäjiä omalla toiminta-alueellaan. Ne kouluttavat lasten kanssa työskenteleviä, seuratoimijoita ja työyhteisöjä liikuttamaan muita. Aluejärjestöt puhuvat liikunnasta päättäjille ja medialle – ne ovat liikunnan ja urheilun alueelliset kasvot. Liikunnan aluejärjestöt tekevät yhteistyötä paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti eri toimijoiden kanssa. Ne liikuttavat lapsia ja aikuisia.  www.liikunnanaluejarjestot.fi

Kuva: Liikunnan aluejärjestöt/Tero Takalo-Eskola