Valikko
Tahtoa on, mutta kysyntä ja tarjonta eivät täysin kohtaa – raportti toimintarajoitteisille henkilöille ja urheiluseuroille suunnatuista kyselyistä julkaistu
Liikuttaako? -raportti kokoaa toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn sekä urheiluseuroille ja muille liikuntaa järjestäville yhdistyksille suunnatun Seurakyselyn tulokset. Suomen Paralympiakomitean ja Liikuntatieteellisen Seuran laatima raportti avaa toimintarajoitteisten henkilöiden liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia ja niihin liittyviä haasteita niin liikkujan kuin toiminnan järjestäjän näkökulmasta.
Harrastamisen kalleus, sopivan kaverin ja harrastusryhmien puute, oma terveydentila, liikuntatilojen esteellisyys, saavutettavan ja ajantasaisen tiedon puute, ongelmat vammaispalveluissa. Ja tietysti koronan pelko.
Siinä toimintarajoitteisten henkilöiden kertomia esteitä liikunnan harrastamisen tiellä. Toimintarajoitteisille henkilöille suunnattuun Liikkujakyselyyn vastasi 1213 toimintarajoitteista henkilöä. Heistä noin 70 prosenttia liikkuu suosituksia vähemmän ja 65 prosenttia haluaisi liikkua nykyistä enemmän.
– Vastaajien suuri määrä kertoo siitä, että toimintarajoitteisilla henkilöillä on aito halu vaikuttaa liikunnan harrastamisen mahdollisuuksiin. Korona on luonnollisesti hankaloittanut tilannetta entisestään – puolet vastaajista on joutunut vähentämään liikunnan harrastamistaan koronan takia – mutta ennen kaikkea kyse on siitä, että toimintarajoitteisten henkilöiden liikunnan osalta kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, sanoo Paralympiakomitean tutkimuspäällikkö Aija Saari.
Liikkujakyselyn rinnalla toteutettuun Seurakyselyyn vastasi 314 urheiluseuraa tai liikuntaa tarjoavaa yhdistystä. Vastausten perusteella seurat tarvitsevat eniten tukea ohjaajien, vapaaehtoisten ja sponsorien sekä kohderyhmään kuuluvien harrastajien löytämisessä ja harrastustiloihin liittyvissä asioissa.
”Meillä on toiminut ryhmä jo vuosia ja silti tuntuu, ettei meistä tiedetä. Valmiuksia olisi ottaa ryhmään paljon enemmän lapsia ja nuoria, mutta tulijoita ei ole. Ryhmä ei saa tietenkään olla iso, mutta esim. tällä hetkellä ryhmää ei voitu käynnistää, koska on niin vähän osallistujia, että se ei vain ole yksinkertaisesti kannattavaa seuran kannalta”, totesi voimisteluseuran edustaja Seurakyselyn avoimissa vastauksissa.
Seurakyselyyn vastanneista seuroista ja muista toimijoista 66 prosenttia järjestää soveltavaa liikuntaa tai vammaisurheilua tai niiden toiminnassa on mukana toimintarajoitteisia harrastajia. Toimintaa järjestetään joko kohdennetuissa erityisryhmissä tai siten, että toimintarajoitteisia henkilöitä on mukana avoimissa ryhmissä ja harrastusympäristöissä.
Toimintarajoitteisten henkilöiden vastauksissa ilmenee, että valtaosa kannattaa inkluusiota ja on valmis tulemaan mukaan yleisiinkin ryhmiin, kunhan niissä pystyy toimimaan ja saa tuntea itsensä tervetulleeksi. Vastaajista 55 prosenttia ilmoitti, että sekä yleinen ryhmä että erityisryhmä käyvät ja 14 prosenttia vastasi liikkuvansa mieluummin yleisessä ryhmässä. Neljäsosa (24 %) vastaajista piti eritysryhmää mieluisampana vaihtoehtona.
”Mie en haluaisi millään liikkua perusterveiden kanssa samassa ryhmässä. Eihän ole pakko haluta tai liikkua perusterveiden kanssa?!” kirjoitti eräs Liikkujakyselyn vastaaja.
Seuroissa ja yhdistyksissä, jotka järjestävät toimintaa, toimintarajoitteisten mukana olo nähdään tärkeänä ja seuran yhteiskunnallisena velvoitteena.
– Inkluusion eteneminen edellyttää toimenpiteitä sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Seurojen tulee ryhtyä aktiivisesti poistamaan toimintarajoitteisten henkilöiden mukaan tulon esteitä. Kunnat voivat vauhdittaa toimintaa ohjaamalla tukiaan yhdenvertaisesti toimiville seuroille. Liikuntajärjestöille suositellaan yhdenvertaisuuteen liittyvien ohjelmien tarkastelua YK:n vammaissopimuksen näkökulmasta, Saari sanoo.
Kyselyt toimintarajoitteisille henkilöille (Liikkujakysely) sekä urheiluseuroille ja liikuntaa järjestäville yhdistyksille (Seurakysely) toteutettiin syksyllä 2020 sähköisinä webropol-kyselyinä. Kyselylinkkejä ja kyselyistä kertovaa tiedotetta levitettiin Paralympiakomitean jäsenille sekä vammais- ja kansanterveysjärjestöjen, lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen ja erilaisten soveltavan liikunnan verkostojen kautta. Kyselyjen avulla koottua tietoa käytetään Suomen Paralympiakomitean Avoimet ovet -hankkeen ja LTS:n Erityisliikunnanohjaaja – kohti soveltavan liikunnan kehityskumppanuutta -hankkeen (SLKK) kehittämistyössä.
Lähde: Paralympiakomitea
Kuva: Lauri Jaakkola, Paralympiakomitea