Yksin ja yhdessä -webinaari sai miettimään: ”Kohdataan ihmisiä, ei vieraita kulttuureja”

Webinaarin avannut kulttuuriasianeuvos Päivi Aalto-Nevalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toivoi liikunnan kaikkien 15 aluejärjestön toteuttavan RIVE-hanketta vuoteen 2022 mennessä. Maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla tähtäävässä hankkeessa on tällä hetkellä mukana kahdeksan aluejärjestöä. Hankkeiden toteutuksessa hän korosti tasa-arvoa ja vastuullisuutta.

Tutkija ja yrittäjä Kati Kauravaara ja väitöskirjatutkija, monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö lähtivät esityksessään liikkeelle eriarvoisuuden rakentumisesta liikunnassa. Mistä se oikeastaan syntyy? Tähän he antoivat vastauksen eriarvoisuuden yhtälöstä pohjaten sitä ruotsalaisen Göran Therbornin määritelmiin, joita hän kirjoitti teoksessaan ”Eriarvoisuus tappaa” (2014).

– Eriarvoisuus ei synny koskaan tyhjästä. Sen ilmentymä on taustatekijän ja teon tai tekemättä jättämisen summa. Esimerkiksi jos henkilö on ulkomaalaistaustainen ja hän kohtaa hierarkisuutta, hän kokee rasismia.  

Muita eriarvoisuuden mekanismeja ovat ulossulkeminen, riisto ja etäännyttäminen, josta käytännön esimerkki on vaikkapa esitteen kääntämättä jättäminen. Kun mekanismit pääsevät toteutumaan, eri ryhmiin kuuluvat eivät ole enää yhdenvertaisessa asemassa muihin nähden.

Maahanmuuttaja vai perheenäiti

Eriarvoisuuden mekanismeja webinaariosallistujat saivat pohtia myös ryhmäkategorioinnin kannalta: mietittiin jokin ryhmä ja siihen liitettäviä ominaisuuksia. Sen jälkeen mietittiin, onko se myönteinen vai kielteinen ominaisuus.

– Rakennamme rajoja ja ajattelemme, että tietyillä ryhmillä on tietyt ominaisuudet. Voidaanko ajatella toisin? Esimerkiksi että maahanmuuttaja on perheenäiti muiden joukossa. Maahan muuttajaksi ei synnytä.

Osallistujat saivat miettiä omalta kohdaltaan myös sitä, kohtaavatko he maahan muuttaneita kohdatessaan ihmisiä vai kulttuureja. Jos itselle vieraan yhteisön pukeutuminen tai tavat tuntuvat oudoilta, miksi luokitella?

Eriarvoisuus liikunnassa voi ilmetä Kauravaaran ja Rönkön mukaan uskon puutteena omiin kykyihin, liikkumisen pelkona tai jopa itselle mieluisista liikuntamuodoista luopumisena.

Virolaissyntyinen Rönkkö kertoi myös omista kokemuksistaan Suomeen muutettuaan. Syy muuttoon oli suunnistusvalmennus. Liikunnan piti olla yhteinen ”kieli”, jota se ei ollutkaan.

– Elämä Suomessa olikin erilaista. Ensin piti oppia tuntemaan maan tavat. Yhteisöön, johon menee, pitää tutustua, totesi Rönkkö.

Kauravaaran ja Rönkön mukaan osallisuuden tukemista liikunnassa tarvitaan yksiselitteisesti eriarvoisuuden vähentämiseksi. Se edellyttää aktiivista toimijuutta ja sitä, että ”hieno ajattelu muuttuu toiminnaksi”. Pelkkä mukaan ottaminen ei riitä. Toiminnassa tulee lähentää etäännyttämiseen sijaan, osallistaa ja purkaa hierarkioita.

Keinoja tavoittaa tytöt ja naiset

Yhdessä webinaarin työpajoista mietittiin monia hanketoimijoita kohdannutta kysymystä tyttöjen ja naisten vähäisemmästä liikunta-aktiivisuudesta poikiin ja miehiin verrattuna. Monikansallisten naisten hyvinvointi ja liikunta ry:n toimintaa koordinoivan Essi Honkosen esityksestä keinoja aktiivisuuden parantamiseen löytyikin.

Tyttöjä ja naisia saadaan aktivoitua, kun naisille on omat ryhmät ja mahdollisuus mukavampiin liikuntavaatteisiin. Jotta osallistuminen on mahdollista, tulisi toiminnan ajaksi järjestää lastenhoito. Vertaisohjaajan käyttäminen loisi samaistumisen mahdollisuuden. Samaistumista helpotettaisiin myös käyttämällä mainoksissa ja materiaaleissa monikulttuurisia ihmisiä. Lisäksi toimintaa tulee ohjata puhumalla selkosuomea. Selkosuomea tarvitaan myös netissä oleviin teksteihin ja ohjeistuksiin. 

Sanna Varan (FC Kontu ry) esityksessä kerrottiin muun muassa kulttuuritulkeista, joiden avulla päästään toivottavasti paneutumaan myös tyttöjen vähäiseen harrastajamäärään. Monikulttuurisesta henkilöstä koulutetaan ohjaaja, joka puhuu samaa kieltä maahan muuttaneiden perheiden kanssa ja tuntee heidän kulttuurinsa. Kulttuuritulkkitoiminnan avulla seura toivoo myös yhteisen ymmärryksen ja yhdessä tekemisen lisääntyvän.

Yhdeksi keinoksi varsinkin nuorten liikkumisen ja ulkoilun lisäämiseen todettiin hyviksi erilaiset pelit, joita myös webinaariosallistujat pääsivät kokeilemaan. Liikunta-aktiivisuuden lisääntymisen ohella niiden on todettu edesauttavan kielen omaksumista ja onnistumisen tunnetta.

Ymmärrä ensin oma kulttuurisi

Noin 10 vuotta Australiassa asunut Riku Laanti (RLC International Management Oy) toi esille kansallisuuksien eroja hauskan, vähän ehkä kärjistetyn esimerkin avulla. Kun todetaan jotakin, sanoo saksalainen mielipiteensä suoraan. Englantilainen kommentti on tyypillisimmillään kohtelias toteamus ”mielenkiintoista”. Amerikkalainen epäilee, että varmaan pilailet. Italialainen haluaa lähteä espressolle ja haluaa jutella myöhemmin. Japanilainen on samaa mieltä, ruotsalainen järjestää kokouksen ja suomalainen ei puhu mitään.

– Suurin järkytys maahan muuttajalle on suomalaisten hiljaisuus, tosin puhumattomalla kielellä on suuri merkitys silläkin, totesi Laanti.

Jotta muiden kulttuureja voi ymmärtää, pitää Laannin mukaan ymmärtää ensin omaa kulttuuria. Joukkuetoiminnassa ja muissakin organisaatioissa voidaan yhdessä keskustelemalla sopia yhteiset pelisäännöt. Hyvä ja positiivinen asenne auttaa pitkälle, myös kulttuurien välisissä kohtaamisissa.

Teksti ja kuva: Kirsi Kuusisto, Tmi Kirsin Tiedotuspalvelu

ESLU on mukana osatoteuttajana CONNEXT- ja RIVE -hankkeissa. Lisätietoja hankkeista löydät ESLUn verkkosivuilta: CONNEXT-hanke ja RIVE-hanke.