Turvallinen toimintaympäristö ja hyvinvointitaidot tukevat nuoren urheilijan kasvua ja kehitystä

Valmentajilla ja seuratoimijoilla on keskeinen rooli tukea urheilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Etenkin lapsuus ja nuoruus ovat tärkeitä vaiheita mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä erilaisten hyvinvointitaitojen oppimiseen.

Keskeisiä hyvinvointitaitoja ovat esimerkiksi itsensä arvostaminen, tunne- ja vuorovaikutustaidot, myönteisyys, joustavuus sekä uskallus pyytää apua. Näiden taitojen oppiminen auttaa selviytymään vastoinkäymisistä, pärjäämään elämän muutostilanteissa ja tulemaan paremmin toimeen itsensä ja muiden kanssa.

Edellytyksenä hyvinvointitaitojen oppimiselle on, että lasten ja nuorten urheilun parissa toimivat valmentajat sekä valmennusta tukevat ja kehittävät toimijat ymmärtävät mielenterveyden olevan toimintakyvyn keskeinen osatekijä, oppivat itse hyvinvointitaitoja ja osaavat hyödyntää niitä osana valmennusta.

Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia

Valmennuksessa ja seuratoiminnassa käyttökelpoisen tarttumapinnan hyvinvointikysymyksiin tarjoaa Martin Seligmanin PERMA-hyvinvointiteoria sekä siihen sisältyvät viisi osa-aluetta:

• myönteisyys (positive emotions)
• läsnäolo ja uppoutuminen (engagement)
• ihmissuhteet (relationships)
• merkityksellisyys (meaning)
• aikaansaaminen (accomplishment)

PERMA-teorian osa-alueet tavoittavat kattavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnille keskeiset ulottuvuudet, etenkin jos yhdistämme tähän vielä turvalliseen toimintaympäristöön liittyvät näkökulmat.

Kokonaisuutta voidaan jäsentää purjevenemetaforalla, jossa turvallisuuden tunne ja kasvun mahdollisuudet otetaan huomioon niitä edistämällä ja vahvistamalla.

Valmentajien, seuratoimijoiden tai lajiliittojen ensimmäinen tehtävä on luoda nuorille urheilijoille psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Tämä tarkoittaa kiusaamisesta, häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä vapaata ympäristöä, joka muodostaa vakaan pohjan urheilijana ja ihmisenä kasvamiselle ja kehittymiselle.

Kaikkien toiminnassa mukana olevien tahojen on hyvä olla tietoisia yhteisistä pelisäännöistä eli millaista käytöstä ja toisten huomioon ottamista heiltä odotetaan.

Myrskyissä ja karikoissa selviytymiseen tarvitaan lisäksi positiivisia ihmissuhteita eli kanssamatkustajien – etenkin turvallisten aikuisten – tukea. Myös ryhmätyötaidot, erilaisuuden arvostaminen sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot joustavoittavat yhteistä matkantekoa.

Aikaansaamisen kokemukset vahvistavat osaltaan selviytymiskykyä. Nämä kasvattavat pystyvyyden tunnetta, omanarvontuntoa sekä itsensä tärkeäksi kokemista. Eli luottamusta siihen, että tiukoistakin paikoista on mahdollista selvitä.

Turvallinen toimintaympäristö, positiiviset ihmissuhteet sekä aikaansaamisen kokemukset luovat yhdessä toiminnalle vakaat lähtökohdat. Tämä ei kuitenkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta riitä, sillä pelkän paikallaan kellumisen lisäksi tarvitaan myös purjeet vauhdittamaan nuoren urheilijan matkantekoa.

Mitä useampi vahva purje nuorella urheilijalla on käytössään, sitä palkitsevampaa ja nautinnollisempaa on matkanteko. Vahvat purjeet auttavat myös muuttamaan suuntaa ketterästi ja joustavasti olosuhteiden muuttuessa.

Ensinnäkin nuoren urheilijan on hyvä oppia keskittymään pitkäjänteiseen harjoitteluun, rauhoittamaan itsensä stressaavissa tilanteissa sekä elämään hetkessä. Mitä paremmin nämä läsnäolon ja uppoutumisen taidot ovat hallussa, sitä useammin hän pääsee nauttimaan hyvinvointia ja merkityksellistä elämää tuottavasta flow-tilasta. Tilasta, jolloin tuuli ottaa toden teolla purjeisiin ja kaikki sujuu kuin itsestään.

Uppoutumisen lisäksi toisena vahvana purjeena toimivat myönteisyys sekä taito pysähtyä onnellisten hetkien äärelle; taito tuntea ja osoittaa kiitollisuutta sekä vahvistaa myönteisiä tunteita.

Kolmantena purjeena toimii merkityksellisyys eli kokemus siitä, että omalla toiminnalla on selkeä suunta. Merkitys on vahvasti läsnä nuoren urheilijan elämässä, kun hän pääsee hyödyntämään ja kehittämään omia ydinvahvuuksiaan ja vaikuttamaan omaan harjoitteluunsa. Merkityksen kautta saadaan myös voimaa jatkaa yrittämistä vaikeuksien keskellä sekä palaamaan takaiskujen jälkeen entistä vahvempana.

Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen nuoren urheilijan arjessa

PERMA-hyvinvointiteorian osa-alueiden sekä turvallisen toimintaympäristön yhdistelmä on yksi käyttökelpoinen tapa jäsentää nuoren urheilijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Valmentajien ja seuratoimijoiden on mahdollista hyödyntää jäsennystä tsekkauslistana. Jäsennys toimii apuvälineenä myös nuoren urheilijan oman hyvinvoinnin reflektointiin:

Teksti: Timo Räikkönen, MIELI ry:n asiantuntija (Nuori mieli urheilussa -hanke)

Nuori mieli urheilussa -hankkeen (2020–2022) tavoite on, että lasten ja nuorten urheilun parissa toimivat osaavat tukea mielenterveyden normaalia kehitystä, hyödyntää mielenterveystaitoja osana valmennusta ja kohdata haastavassa tilanteessa olevia lapsia ja nuoria. Hankkeessa tuotetaan valmentajille tietoa sekä konkreettisia työvälineitä, joita käyttämällä mielen hyvinvointia voi tukea jokapäiväisen valmennuksen yhteydessä. Lue lisää hankkeen verkkosivuilta.

Hanke tulee tekemään tiivistä yhteistyötä Suomen Valmentajien, urheilun lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa, joiden koulutusten ja viestinnän kautta tavoitamme eri lajien valmentajat. Lisäksi hanke on esillä ESLUn syksyn tilaisuuksissa.

Nuori mieli urheilussa -hankkeen tiimi
Johannes Parkkonen, puh. 0400 402 130
Timo Räikkönen, puh. 050 583 3988
Katri Lilja, puh. 045 134 9466
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mieli.fi

Kuva: Mira Lönnqvist