Suunnittelu ja yhteistyö tuovat onnistumisia - Harrastamisen Suomen malli pönkittää liikkumissuositusten toteutumista

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertasi esityksensä aluksi opetus- ja kulttuuriministeriön liikkumissuosituksen 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille: vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.

Hikikarpaloilla kestävyyttä

Lähtötilanne oleellisimpien asioiden kehittämiseen on Vasankarin mukaan tänä päivänä hyvä, koska viimeisen viiden-kuuden vuoden aikana eri lähteistä on saatu tarkennettua tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta. Nuorimpien, 7-vuotiaiden lasten kohdalla liikkumissuositukset näyttävät täyttyvän, mutta suurin huoli on yläkouluikäisissä. 

Vasankari puhui 13–15-vuotiaiden todellisesta liikkumisen vajeesta ja piti heille merkittävänä minkä tahansa aktiviteetin lisäämistä. Hän otti esille 5.–8. luokan oppilaiden Move!-mittaukset ja niistä huomatun, huolestuttavan epäkohdan: 

– Kestävyyskunto on edelleen kriittinen tekijä. En ole välttämättä niin huolissani siitä, etteikö se ykkösluokkalainen kirmaisi pallon perään välitunnilla, mutta mitä vanhemmaksi hän tulee, sitä fiksumpi hän on välttämään hikikarpaloiden vuodatuksia, totesi Vasankari. Kestävyyskunnon pudotus näkyy valitettavasti myös varusmiesten kuntomittauksissa.

Se liikunnan ilo

Kestävyyden sekä lihasten ja luuston vahvistamisen ohella Vasankari muistutti tekemisen tauottamisesta, hyvän olon lisäämisestä sekä palautumisen merkityksestä.

Mikä on sitten tässä ohjatun liikunnan merkitys? Se lisää Vasankarin mukaan liikunnan kokonaismäärää ja tuo liikkumiseen monipuolisuutta ja tehoa. Ohjaaminen on ilman muuta tärkeää taitojen oppimisessa. Ja sokerina pohjalla: se tuo sosiaalisen ulottuvuuden.

Jotta pysyviä tottumuksia saadaan syntymään, on liikkumisessa oltava ilo mukana. Ilo puolestaan tulee siitä, kun lapset pääsevät toteuttamaan liikkumisessa omia toiveitaan.

Lasten ja nuorten omien toiveiden toteuttamista korosti myös webinaarin alussa nähty, aiheeseen johdatellut video. Aluejärjestöjen rooli oli siinä selkeä ja varmasti suurimmalle osalle webinaariin osallistuneista tuttu: aluejärjestöt ovat paitsi ohjaajien kouluttajia myös sillanrakentajia urheiluseurojen ja kunnallisten toimijoiden välillä.

Laatu tuo imua

Hyvin järjestetty, ohjattu ja laadukas toiminta vetää Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n lasten ja nuorten liikunnan kehittäjän Lasse Heiskasen mukaan puoleensa. Lisäimua tulee maksuttomuudesta ja toiminnasta, joka järjestetään heti koulupäivän jälkeen.

Hyvän toiminnan toteutuminen edellyttää perusteellista taustatyötä. Muutokseen hän suositteli tiettyä ”kaavaa”: nykytilan arviointia, organisaation ja rakenteen luomista sekä avointa ja reilua keskustelua.

– Jos kunnan, koulun, seuran tai toiminnan järjestäjän välillä ei ole vielä toimivaa, pitkäjänteistä yhteistyön rakennetta, sellaiseen kannattaa varmasti pyrkiä, totesi Heiskanen.

Toiminnan arvostus ja sitä kautta houkuttelevuus saavutetaan hänen mukaansa nimenomaan pitkäjänteisellä toiminnalla ja yhteisillä onnistumisilla.

"Kerro onnistumisista"

Webinaarin kolme käytännön esimerkkiä hyödyntävät varmasti harrastustoiminnan järjestäjätahoja. Jyväskylässä kerhokoordinaattorina ja liikunnan yhdysopettajana toimiva Samuli Pentinniemi korosti toiminnan suunnittelua niin kokeneille kuin vähemmän kokeneille kerhonvetäjille. Tärkein tapahtuma on yksittäinen ohjattu harjoituskerta.

– Käytä oppilaiden nimiä muulloinkin kuin nimenhuudossa, nimien oppimiseen löytyy erilaisia keinoja. Kerro lapselle, missä hän onnistui, mutta käsittele negatiiviset asiat kahden kesken, totesi Pentinniemi. 

Hankekoordinaattori Anni Toiviainen kertoi Ruokolahdella hyvin käynnistyneestä kerhotoiminnasta. Harrastamisen Suomen mallin pilottivaihe toi uusia yhteistyötahoja kuten kotiseutuyhdistyksen. Tärkeää on ollut hänen mukaansa löytää ne lapset, joilla ei ole ollut harrastusta.

Nurmijärveltä kuultiin esimerkki jatkuvasta kehittämisen rakenteesta ja ilmapiiristä. Liikkuva koulu -koordinaattori ja liikuntasuunnittelija Mika Vänni totesi, että heillä verkosto on näyttänyt oman vahvuutensa. Yhteistyötä on myös tämän toiminnan järjestämisen ulkopuolella. Kaikilla on hyvä tahtotila: toimintaa halutaan kehittää. Yhtenä vahvuutena hän näki myös sen, että toiminnassa on mahdollisuus kokeilla eri vaihtoehtoja: lyhyessä ajassa on mahdollista suunnitella ja toteuttaa muutoksia.

Harrastamisen mahdollisuuksien edistäminen koulupäivän yhteydessä on yksi osa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanketta. Hankkeeseen olemme saaneet tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lisätietoja: www. liikunnanaluejarjestot.fi

Teksti: Kirsi Kuusisto, Tmi Kirsin Tiedotuspalvelu
Kuva: Liikunnan aluejärjestöt/Tero Takalo-Eskola