Harrastamisen Suomen mallissa mukana jo 235 kuntaa - Harrastamisen Suomen mallin avustushaku käynnissä

Webinaarin noin sadan osallistujan yhteinen tavoite on saada mieluisia ja maksuttomia harrastuksia lapsille ja nuorille koulupäivien yhteyteen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Tiina Kivisaari iloitsi avauspuheenvuorossaan 235 mukana olevasta kunnasta ja yli 11 000 toteutuneesta kerhosta. Kerhot tarjoavat liikunnan lisäksi kulttuuria ja kädentaitoja ja kielivalikoimakin on mahtava aina pohjoissaamesta arabiaan.

Kivisaari korosti lasten ja nuorten toiveiden kuulemista sekä kannusti innovatiivisiin ja monipuolisiin harrastuksiin, jotka ovat muutakin kuin liikuntaa.

- Myös salapoliisi- ja kokkikerhoja tarvitaan, Kivisaari muistutti.

Harrastamisen Suomen mallia on edistetty 30,6 miljoonalla eurolla, josta lähes kaksi kolmannesta on käytetty ohjaajien kuluihin. Vuosittaisen rahoituksen suuruus on 14,5 miljoonaa euroa.

Haku on auki nyt

Ylitarkastaja Elsa Mantere Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta jakoi ohjeita juuri avautuneeseen uuteen hankehakuun.

- Haku jatkuu 23. päivään maaliskuuta asti, mutta älkää jättäkö mitään viimeisten tuntien varaan, sillä sähköiset järjestelmät voivat olla arvaamattomia, Mantere painotti.

Muutoksena tälle vuodelle on, että hakulomakkeelle pääsee vasta, kun yhteyshenkilöksi on kirjattu nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö. Hakijana voi toimia kunta tai kunnat yhdessä. Päätökset pyritään tekemään huhtikuun loppuun mennessä.

Toiminnan tulee Mantereen mukaan tapahtua koulupäivän yhteydessä ja koulun lähellä, vaikka laskettelu voidaan viedä laskettelukeskukseen ja uinti uimahalliin. Kunnan omien tilojen käytöstä ei voi syntyä kustannuksia.

- Lasten ja nuorten kuulemiset voi toteuttaa kunnan omana kyselynä tai voi käyttää vuonna 2020 toteutettua koululaiskyselyä, Mantere opasti.

Koordinaattoreiden kuulumisia

Projektisuunnittelija Miina Mäkinen esitteli Tampereen harrastamisen mallia, joka kantaa nimeä Lupa liikkua, lupa harrastaa. Vuoden päivät tehtävää hoitanut Mäkinen kertoi, että Tampereen mallissa on yhdistetty aiempia hankkeita uusiin. Osa toiminnasta rahoitetaan Harrastamisen Suomen mallilla ja osa kaupungin rahoituksella.

Tampereella ajatellaan asiakaslähtöisesti. Toiminta on jaettu osiin ennen koulupäivää, koulupäivän aikana, koulupäivän jälkeen ja iltoihin ja viikonloppuihin. Mukana on jopa 400 viikoittain kokoontuvaa ryhmää ja sata yhteistyökumppania eli toiminta on laajaa. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on 850 000 euroa. Koordinaattori korosti erityisesti viestinnän tärkeyttä eri kohderyhmille.

Mäkinen pitää aina mielessään lapsen ja nuoren onnistumisen kokemuksen vahvistamisen. Se ohjaa hänen päätöksentekoaan mutkikkaassa kokonaisuudessa.

- Tärkeää on kokonaisuuden hallinta ja kyky tehdä päätöksiä, Mäkinen sanoi.

Hän heitti hartaan toiveen ministeriön suuntaan, että rahoitus varmistuisi jatkossa pidemmiksi jaksoiksi kuin vuodeksi kerrallaan.

Lempäälän harrastuskoordinaattori Tiina Hakio työskentelee Harrastava koululainen -hankkeessa. Hän sanoi koronapandemian tuoneen paljon haasteita, koska kerhoja on jouduttu siirtämään ulos ja niitä on pidetty etänä. Siltikin on onnistuttu hyvin. Hakio korosti opettajien merkitystä henkilöinä, joiden puoleen lapset kääntyvät ja rehtoreiden merkitystä mahdollistajina.

Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki muistutti lopuksi liikunnan aluejärjestöjen tarjoamista verkostoista ja koulutuksista. Tilaisuuden vetäjänä toimi Hämeen Liikunnan ja Urheilun seurakehittäjä Tommi Lindroos.

Lisätietoja kunnille suunnatusta erityisavustuksesta Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen.

Harrastamisen mahdollisuuksien edistäminen koulupäivän yhteydessä on yksi osa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanketta, johon olemme saaneet rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Teksti: Katri Klinga
Kuva: Liikunnan aluejärjestöt / Tero Takalo-Eskola