Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2021: Pojilla ja miehillä enemmän liikettä, naisten arvokisamenestys parantunut

Naiset käyttävät yhä enemmän yksityisen sektorin palveluja, ja miehet liikkuvat naisia useammin liikunta- ja urheiluseuroissa. Kilpa- ja huippu-urheilussa naisten edellytykset urheilla ovat kehittyneet. Naiset ovat myös saavuttaneet 2000-luvun puolivälistä lähtien vuosittain enemmän olympialajien arvokisamitaleita kuin miehet muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta.

Raportin mukaan eri liikuntalajien harrastaminen on osittain sukupuolittunutta. Toisaalta aikuisten ylivoimaisesti eniten suosimat liikuntalajit kävelylenkkeily, pyöräily, juoksu ja uinti ovat sekä miesten että naisten keskuudessa vuodesta toiseen yhtä suosittuja.

Raportin toteutuksesta vastannut erikoistutkija, dosentti Kati Lehtonen nostaakin esille kuntien merkittävän roolin sukupuolten tasa-arvon edistäjinä:

– Yhä useampi valtakunnallinen politiikkatoimi koordinoidaan käytännössä kuntatasolla. Lisäksi kuntien ylläpitämät kävely- ja pyörätiet ja päivittäistä liikkumista tukevat ympäristöt ovat tasa-arvotekoja. Siksi esimerkiksi julkisen sektorin investoinnit toimiviin kävely- ja pyöräteihin ja eri väestöryhmiä laaja-alaisesti palveleviin liikuntapaikkoihin ovat erittäin keskeisessä asemassa edistettäessä sukupuolten välistä tasa-arvoa myös tulevaisuudessa.

Julkinen liikuntapolitiikka on jo 1990-luvulta lähtien pyrkinyt kasvattamaan naisten osuutta liikuntajärjestöjen ja julkishallinnon johtotehtävissä muun muassa hankkeiden, suositusten ja koulutusten avulla. Myös naisvalmentajien uramahdollisuuksia on tuettu. Linjauksia ovat tukeneet Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston yleiset tasa-arvopoliittiset linjaukset kansallisen liikuntapolitiikan lisäksi.

Ei merkittävää muutosta järjestöjen luottamusjohdon sukupuolijakaumissa

Raportin tulosten mukaan naisten määrä liikunta-alan johto- ja päätöksentekotehtävissä on sekä pysynyt ennallaan että kasvanut. Kaikkien valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen hallitusjäsenistä joka kolmas on nainen. Merkittävää muutosta järjestöjen luottamusjohdon sukupuolijakaumissa ei ole tapahtunut 2000-luvun alun jälkeen.

Sen sijaan lajiliittojen hallitusjäsenistä ja operatiivisista johtajista yhä useampi on nainen. Naisvalmentajien osuus alan ammatillisissa järjestöissä on kasvanut. Nykyisin Suomen Valmentajien ja Suomen Ammattivalmentajien jäsenistä kolmasosa on naisia.

Vaikka tulokset ovat kahtiajakoiset, opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari pitää niitä rohkaisevina:

– Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on keskeinen liikuntapoliittinen tavoite. Valtion liikuntapolitiikan näkökulmasta tasa-arvon edistäminen on tuloksekasta silloin, kun liikunnan ja urheilun toimijoilla on yhteistyökykyä ja yhteistä tahtoa. Tulokset osoittavat, että muutos on mahdollista.

Lisäksi Kivisaari antaa tunnustusta liikuntajärjestöille:

– Osana liikuntajärjestöjen yleisavustusuudistusta lisäsimme avustuskriteereihin vastuullisuuden eri osa-alueet, joista yksi on yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo. Järjestöt ovat ansiokkaalla tavalla tuottaneet suunnitelmia ja toimeenpanneet niitä, jotta liikunta ja urheilu olisi yhä tasa-arvoisempaa.

Tällä hetkellä sukupuolten tasa-arvo nivoutuu osaksi ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä ja intersektionaalisuutta koskevaa keskustelua. Sukupuoli on myös osa laajempaa identiteettikeskustelua, joka heijastuu tiedonkeruisiin, tilastointeihin ja raportointeihin.

Raportin keskeisinä aiheina ovat fyysinen aktiivisuus, kilpa- ja huippu-urheilu, liikunnan kansalaistoiminta sekä päätöksenteko ja johtaminen. Vastaavat katsaukset on julkaistu myös vuosina 2011 ja 2017. 

Raportti on koottu saatavilla olevan aineiston ja käytettyjen sukupuoliluokittelujen pohjalta. Tilastointia ja tiedonkeruuta sukupuolittain eriteltyinä on jatkettava myös tulevaisuudessa huomioiden moninaistuva sukupuolikäsitys.

Tutustu: Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2021. (Lehtonen, K., Oja, S. & Hakamäki, M. 2022).

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikunnan vastuualue, p. 0295 330 054

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kuvituskuva: Pixabay