Valikko 4 / 2022
Kaksi henkilöä juoksemassa lumisessä metsässä

Kävelystä juoksuksi, miksi vaivautua?

Juoksun hyödyt eivät jää vain hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon kohentamiseen, vaan juoksulla ja kestävyysliikunnalla on myös oppimista ja aivojen kehittymistä edistäviä elementtejä. Juoksu tai kävely ovat kestävyysliikunnan muotoja, jotka sopivasti annosteltuina auttavat jaksamaan arjessa.

Juoksemisen tehokkuutta perustellaan usein sen mukaan, kuinka tehokkaasti se vaikuttaa hengitys- ja verenkiertoelimistöön. Se on erinomainen koko kehoa kuormittava liikuntamuoto, joka säännöllisesti harrastettuna vahvistaa sydäntä, parantaa verenkiertoa sekä rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa, lujittaa luustoa, vahvistaa lihaksia ja kiihdyttää aineenvaihduntaa. (UKK-instituutti.)

Usein puhutaan juoksun fyysistä hyödyistä, mutta juoksemisesta hyötyy muutoinkin. Juoksu auttaa stressaavan elämän hallinnassa, koska on jopa todettu, että säännöllisesti liikuntaa harrastavat sairastuvat harvemmin masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöihin kuin vähän liikkuvat. Juoksu ja kävely auttavat saavuttamaan tavoitteita ja liikkumisella on yhteyksiä myös oppimiseen.

Juoksulla tavoitteisiin – näkemyksiä aivotutkimuksesta

Innostuin juoksemisen hyödyistä aivoille kuunneltuani Polkuporinat-podcastin, jossa haastateltiin aivotutkija Minna Huotilaista. Juoksu ja kävely ovat olleet metsästäjäkeräilijöille luontevia tapoja edetä. Ihmiskeho on ollut näistä ajoista asti pitkälti muuttumaton. Ihmisen fysiikkaa ei ole tehty istumiseen, vaan pitkäkestoiseen etenemiseen, jonka avulla on päästy elinkelpoisille asuinalueille. Eteneminen on ollut henkiinjäämisen edellytys. Mutta etenemisellä on ollut myös tietoinen tavoite, päämäärä, jonka tavoittelu on herättänyt aivoissa kognitiivisia prosesseja. Tämä kävelyn avulla aktivoituva aivojen toiminta on edelleen olemassa aivoissamme. Aivotutkimuksen avulla tiedetään, että kävelyliike mahdollistaa tietynlaiset aivotoiminnot, joiden avulla voidaan parantaa kognitiivisia prosesseja – käytännössä esimerkiksi ideoida, pohtia tulevaisuutta tai ratkaista erilaisia pulmia.

Tutkimus on tuonut lisää perusteluita liikkumiselle. Nykyään tiedetään, että hippokampus uusiutuu liikkumisen seurauksena, syntyy uusia hermosoluja ja yhteyksiä muihin hermosoluihin. Voidaan siis sanoa, että liikunta kasvattaa muistia.

Oppimisen, tavoitteellisuuden ja yleisen henkisen hyvinvoinnin lisääminen kiinnostaa jo työpaikoilla, koska hyvinvoiva työntekijä on tehokas. Nykyelämän hektisyys ja kilpailullisuus vaativat paljon työntekijöiltä, joten on hyvä, että palautumista tapahtuu tauottamalla työtä niin työajan kuin sen ulkopuolella. Yksi palautumiskeinosta on liikunta. Liikunnan harrastuksen on huomattu olevan yhteydessä terveyteen niin, että sopivalla liikunnan kuormituksella esimerkiksi sairasteluista johtuvat poissaolot vähenevät. 

Apua tarjolla juoksukouluista - maltti on valttia

Palataanpa hetkeksi vielä UKK-instituutin kertomaan juoksusta: ”Kuka tahansa terve ihminen voi aloittaa juoksuharjoittelun.” Tärkeää on kuunnella kehon lähettämiä viestejä ja lähteä liikkeelle pikkuhiljaa. Vähitellen juoksuja oppii tunnistamaan eri lenkeille sopivan vauhdin. Jos juoksun tai lenkkeilyn haluaa yhdeksi osaksi oman hyvinvoinnin lisäämistä, on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja lähteä liikkeelle. Keväällä ja kesällä on myös tarjolla erilaisia juoksukouluja, joissa kävely muutetaan juoksuksi turvallisesti osaavan ohjaajan opastuksella – näin myös ESLUlla.

Kävelystä juoksuksi -juoksukoulu järjestetään Eläintarhan kentällä tai sen läheisyydessä neljänä iltana: 28.4., 12.5., 19.5. ja 2.6.2022. Juoksukoulun hinta on 100 euroa.Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 14.4. mennessä.


Buusti360-hyvinvointiohjelman avulla saat tarkkaa tietoa työyhteisösi henkilöstöliikunnan nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista. Hyvinvoiva työyhteisö on toimintakykyinen ja tehokas. Lue lisää Buusti360-hyvinvointiohjelmasta.

Kuva: ESLU

 

 

Katja Arpalo

Aikuisliikunnan asiantuntija