Suomessa on helpompi saavuttaa olympiakulta kuin urheilun tasa-arvo – EU:n urheilun tasa-arvosuositukset vaativat lisää naisia johtotehtäviin

”Urheiluliikkeen johdon on sitouduttava tasa-arvon lisäämiseen päätöksenteossa ja seksuaalisen häirinnän estämiseksi urheilussa. Suomen urheilun johdon tulee nyt toimia naisten johtajuuden, urheilun moninaisuuden ja tyttöjen osallistumisen lisäämiseksi. Suomessa naisten osuus urheilujärjestöjen luottamusjohdossa on pysynyt samoissa luvuissa viimeiset 15 vuotta. Vaikuttaa siltä, että Suomessa on helpompi saavuttaa olympiakultaa kuin urheilun tasa-arvo”, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä. Heinilä on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön Piikkarit-palkinnon työstään urheilun tasa-arvon eteen.

”Suomen Urheiluliitto on rohkeasti ottanut kiintiöt käyttöön hallinnossaan. Tästä kannattaa muiden urheilujärjestöjen ottaa mallia. Lasikatto on urheilussa tukevasti paikoillaan. Samoin moninaisuus kokonaisuudessaan on suuri haaste. On syytä kiinnittää huomiota myös naisten urakehitykseen ja rekrytointeihin, jotta osaavat naiset eivät jää rekrytointiprosesseissa taka-alalle ja operatiivisessa hallinnossa johtoryhmien ulkopuolelle”, jatkaa Heinilä.

Medialla on merkittävä rooli naisten urheilun suuremmassa näkyvyydessä ja haitallisten stereotypioiden kitkemisessä. ”Median suhteen naisurheilun näkyvyys on Suomessa kasvanut. Esimerkiksi Euroopan Yleisradiounioni (EBU) nosti EU-työryhmän valmistelussa esiin Ylen toimet hyvänä esimerkkinä”, sanoo Heinilä. Yle osallistui Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeeseen, jossa tehdään konkreettisia tekoja tasa-arvon lisäämiseksi. Piikkareilla palkittu Yle Urheilu teki laajan kartoituksen urheilun tasa-arvosta ohjelmissaan ja nosti naisten joukkuelajit ja muun naisten urheilun miesten tasolle. Esimerkiksi naisten jalkapallon arvokilpailut tuotetaan Ylellä samalla laajuudella miesten vastaavien kilpailujen kanssa.

Urheiluliikkeen johdolla suuri merkitys seksuaalisen häirinnän kitkemisessä

Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK:in 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan urheilevista naisista seksuaalista häirintää oli kokenut lähes joka kolmas (32 prosenttia) ja miehistä lähes joka viides (19 prosenttia). Naiset olivat kokeneet sukupuolista häirintää (23 prosenttia) selvästi enemmän kuin miehet (kolme prosenttia). Nuoret naiset ja eri vähemmistöihin kuuluvat urheilijat kokivat eniten häirintää. Korkean tason työryhmän suositukset painottavat, että urheilujohdon sitoutuminen väkivallan ja häirinnän lopettamiseksi urheilun kaikilla asteilla on edellytys väkivallan ehkäisylle.

Sukupuolistunutta häirintää ja väkivaltaa jäsenmaat voivat suositusten mukaan ehkäistä perustamalla ilmiantokanavia ja edellyttämällä väkivallan vastaista suunnitelmaa rahoituksen saamiseksi. Suomessa tällaisina kanavina toimii Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishanke Et ole yksin ja SUEK:in ILMO-palvelu urheilun rikkomusten ilmoittamiseen. Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee tärkeänä, että edellä mainittuja palveluita jatkuvasti kehitetään, jotta pystytään puuttumaan rakenteisiin ja tekemään tarvittavia korjausliikkeitä. Suomessakin on syytä harkita väkivallan vastaisen suunnitelman edellyttämistä urheilujärjestöiltä.

EU-komission työryhmän yksityiskohtaiset suositukset on laadittu sukupuolten tasa-arvon, naisten oikeuksien ja intersektionaalisuuden periaatteita noudattaen. Intersektionaalisuus tarkoittaa ihmisen asemaan ja syrjintäriskiin yhdessä vaikuttavien tekijöiden huomiointia, kuten ikä, sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti, toimintakyky, etninen tausta ja seksuaalinen suuntautuminen. Suositukset sisältävät ohjeita Euroopan komissiolle, jäsenvaltiolle, kansallisille urheilujärjestöille ja ruohonjuuritason toimijoille.

Tehdään enemmän, tehdään paremmin 2.0 urheilun tasa-arvotilaisuus 17.5.2022

Viime vuonna presidentti Tarja Halonen haastoi urheilujärjestöjen johdon sitoutumaan tasa-arvotekoihin. Näiden tekojen etenemistä ja Euroopan komission suositusten toteutumista Suomessa tarkastellaan Tehdään enemmän, tehdään paremmin 2.0 -tapahtumassa järjestetään tiistaina 17.5.2022 kello 9.00–11.30 Helsingin kaupungintalolla ja etätilaisuutena. Tilaisuuden järjestää Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke yhteistyössä Yle Urheilun ja Helsingin kaupungin kanssa.

Tilaisuuden järjestämistä tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Teemoina ovat johtajuus, valmennus, media ja resurssit. Ilmoittaudu Tehdään enemmän, tehdään paremmin 2.0 -tapahtumaan täällä.

Tilaisuudessa tervetulleeksi toivottavat presidentti Tarja Halonen, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen ja tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist, Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäki, Yle Urheilun päällikkö Joose Palonen, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén ja pääsihteeri Terhi Heinilä. Puhujina ovat muun muassa Euroopan olympiakomiteoiden EU-toimiston varajohtaja Heidi Pekkola, Suomen Olympiakomitean varapuheenjohtaja Susanna Rahkamo, Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Rautio, Eurooppalaiset urheilujärjestöt ENGSO:n kunniapuheenjohtaja Birgitta Kervinen, Suomen Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande ja Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja, kauppaneuvos Kalle Lähdesmäki.

Yhteistyössä mukana ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea, Finlands Svenska Idrott, Suomen Voimisteluliitto, Suomen Palloliitto, Suomen Valmentajat, Monaliiku – Monikansallisten naisten hyvinvointi ja liikunta ry, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, Työväen Urheiluliitto, Suomen Urheilujohtajaseniorit ja LiikunNaiset-verkosto.

Suositukset (englanniksi): Towards more gender equality in sports – Publication Office of the EU
EU:n tiedote (englanniksi): Towards More Gender Equality in SportTowards More Gender Equality in Sports

Lähde: Naisjärjestöjen Keskusliitto 15.3.2022

Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 72 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.