Henna Tanhuanpää: Ihmislähtöinen toimintatapa on suomalaisen urheilun arvovalinta

Meidän urheilu on nimenomaan jatkuvasti kehittyvä prosessi, joka on jaettu kolmeen eri vaiheeseen – määrittelyvaihe, toimenpidevaihe ja jatkuvuuden varmistamisen vaihe. Meidän urheilun osalta tavattiin viime vuoden aikana 1700 urheiluyhteisön edustajaa – valmentajaa, seuratoimijaa, valmennusosaamisen kehittäjää, valmennuksen johtotehtävissä olevaa sekä lajiliittojen ja alueiden edustajia. Lisäksi osallistimme reilu 1300 urheilijaa prosessiin. Valintavaiheen urheilijakyselyyn vastasi 1285 13–19-vuotiasta nuorta ja haastattelimme 20 huippuvaiheen urheilijaa. Urheilijaosallistamisten tulokset julkaistaan toukokuun lopulla. Olettehan siis kuulolla!

Seura on monen valmentajan kotipesä, toimintaympäristö. Seura mahdollistaa valmennuskulttuurin sekä koko urheilukulttuurin kehittymisen tässäkin yhteiskunnan ajassa. Kuten valmennus, myös kulttuuri on aina aikansa kuva. Kulttuuri on ihmisten tekoja ja toimintatapoja seuran arjessa eikä sitä voida erotella teoista irralliseksi osa-alueeksi. Voidaankin sanoa, että seurassa kulttuuri vastaa kysymykseen, miten asioita tehdään. Strategia tai toimintasuunnitelma taas vastaa kysymykseen mitä tehdään. Molempia tarvitaan ja molemmat tulee olla kirjattuna auki seuran arjessa, jotta voidaan seurata toteutuvatko nämä asiat jokapäiväisessä toiminnassa.

Meidän urheilun määrittelyvaiheessa kuuli monelta eri taholta suomalaisen urheilukulttuurin vahvuuksia ja kehittämisen kohtia. Kuuli myös erilaisia lajikulttuureja ja seurakulttuureja ja sitä rikkautta, joka nousee myös erilaisuudesta. Määrittelyvaiheen osallistamisista urheiluyhteisön toimijoiden osalta nousivat suomalaisen kulttuurin vahvuudeksi erityisesti yhteisöllisyys, ammattimaisuus sekä se, että urheilu on mahdollista kaikille. Lisäksi kehittämiskohteiksi nousi valmentajakeskeisyydestä kohti urheilijalähtöisyyttä, vastuullinen toiminta urheilussa sekä jatkuva osaamisen kehittäminen, sillä tulevaisuuden osaamistarpeet muuttuvat koko ajan.

Meidän urheilun määrittelyvaiheesta nousi esiin se, että ihmislähtöisyyden tulee olla jatkossa suomalaisen urheilun arvovalinta. Se on samalla myös kilpailuetu, joka synnyttää urheiluun hyvinvointia, osaamista sekä menestystä. Ihmislähtöisyys tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti kaikki seuran jäsenet, valmentajat, urheilijat ja vapaaehtoiset, nähdään ihmisinä ja otetaan aikaa tutustua heihin ensin ihmisinä ja tämän jälkeen seuran toimijana. Lisäksi heitä aidosti osallistetaan seuran toimintaan erilaisin tavoin. Tärkeää on löytää seurassa oman seurakulttuurin vahvuudet. Eli mitkä ovat ne toimintatavat, jotka luovat seurasta teidän seuran? Tämän jälkeen voi pohtia kuka niitä johtaa. Kulttuuri on ihmisten luomaa ja kulttuuria voi myös muuttaa, mikäli se ei tunnu hyvältä. Toki myös vahvistaa silloin, kun kulttuuri on hyvää. Kaikista tärkeintä on kuvata seurassa tapahtuvia tekoja, jotka edistävät sitä mitä seurassa halutaan nähdä nyt tai tulevaisuudessa.

Ihmislähtöisessä kulttuurissa toimitaan vahvuuksien kautta ja edistetään ihmislähtöisyyttä tukevia toimintatapoja, joita voi perustaa myös tietoperustaan, kuten itsemääräämisteorian osa-alueisiin. Näitä ovat autonomia, sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä pätevyyden kokemukset. Valmentajan tehtävänä on edistää omassa valmennuksessaan ihmislähtöistä tapaa toimia, jossa urheilijat kohdataan ihmisenä, häneen tutustutaan ja hän pääsee vaikuttamaan itseensä liittyviin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi tavoitteita asetetaan yhdessä urheilijoiden kanssa ja heidän kanssaan sovitaan toimintatavat, jotka kuvaavat sitä arvomaailmaa, jota ryhmä haluaa edustaa. Seuran tehtävänä on tehdä sama prosessi valmentajien kanssa. Yhdessä sovitut tavoitteet, toimintatavat, raamit työlle sekä onnistumisten nostaminen vahvistaa valmentajan sisäistä motivaatiota, ja sitä kautta kiinnittää hänet tiukemmin seuraan. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on seurassa tärkeää – onhan yhteisöllisyys suomalaisen urheilukulttuurin suurin vahvuus.

Seurajohdon on tärkeää tuntea valmentajansa, jotta pystyy tukemaan ja haastamaan valmentajia kehittymään työssään joka päivä. Meidän urheilun yhtenä isona valintana on valmentajien työssä oppimisen tukeminen. Seuran ollessa valmentajan toimintaympäristö, voi seura tukea ihmislähtöisyyttä ja jatkuvaa oppimisen kehittymistä sillä, että se luo toimintatavat seuraan, joka mahdollistaa kaikkien oppimisen. Näitä voivat olla esimerkiksi säännölliset kahvit, joissa pohditaan mitä on opittu ja miksi. Oppeja voidaan pohtia onnistumisten ja haasteiden kautta.

Seuran kulttuurin ja valmennuskulttuurin tekijöinä on jokainen itse. Kulttuurin luomista ei voi ulkoistaa kenellekään toiselle henkilölle seurassa, vaan se tapahtuu aina jokaisen teoissa ja kohtaamisissa.

Lisätietoja:

• Meidän urheilu -sivusto
• Sosiaalinen media: @meidanurheilu

Teksti: Henna Tanhuanpää, Meidän urheilu -hankevastaava