Nea Vallin: Sosiaalinen turvallisuus on jokaisen oikeus
Jokaisella ihmisellä on perustarve kuulua porukkaan, olla osa jotain yhteisöä. Ihmisillä on pohjimmiltaan tarve välittää toisista ja olla vuorovaikutuksessa itselle merkityksellisellä tavalla toisiin. Sinun ohjaamasi tanssi-, voimistelu-, kuvataide-, tai mikä tahansa harrastusryhmä on yksi tärkeä yhteisö monelle lapselle ja nuorelle kuten myös aikuiselle harrastajalle.
Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen tärkeä kivijalka on turvallinen vuorovaikutus. Turvallisuuden päälle voidaan laadukkaalla ja innostavalla ohjauksella lisätä esimerkiksi pystyvyyden ja autonomian tunnetta sekä yhdessä onnistumisia ja osallisuutta, joilla on usein positiivinen vaikutus harrastajan motivaatioon.
Sosiaalinen ympäristö voi luoda sisäistä motivaatiota edistävän tai ehkäisevän ilmapiirin omalla toiminnallaan ja käyttäytymisellään.
Me kaikki voimme osaltamme vaikuttaa harrastustoiminnan tulevaisuuteen. Me voimme yhdessä olla mukana positiivisen ilmapiirin, turvallisen toimintaympäristön ja lajikulttuurien muutostyössä. Kiitos jokaiselle ohjaajalle, kerhon vetäjälle, opettajalle ja valmentajalle, jotka ovat osaltaan jo nyt olleet mukana luomassa hyvää.
Rakkaus lajiin syntyy, kun salilla on kivaa
Yksi suuri tekijä harrastamiselle on kaverit. Jotta vanhojen tuttujen lisäksi on mahdollista syntyä myös uusia kaverisuhteita, tulee sille varata aikaa. Itse vaikutan voimistelun ja tanssin parissa, mutta koen, että samat turvallisen toimintaympäristön periaatteet koskevat kaikkea harrastustoimintaa, tapahtuu se sitten liikuntasalissa, kuvataideluokassa tai vaikka bändikerholla.
Ryhmäytymiseen kannattaa varata reilusti aikaa kauden alussa, mutta sitä on erittäin tärkeää myös ylläpitää. Ryhmä muuttuu aina, kun joku on pois tai uusia harrastajia tulee mukaan. Jokaiseen harjoitukseen mahtuu kaveeraamista, me-hengen luomista ja tutustumista vielä syvemmin muihin kanssaharrastajiin. Yhteisöllisyyden vahvistaminen luo turvallisuutta niin sosiaalisesti kuin psyykkisestikin.
Meillä on käytössä perhetreenit kerran syyskaudessa ja kaveritreenit kerran kevätkaudessa. Tällöin saa kutsua haluamansa ihmiset mukaan harjoituksiin. Perheet pääsevät tutustumaan lapsen tai nuoren harrastukseen sekä mahdollisesti katsomaan esimerkiksi jo harjoitellun tanssikoreografian ja kannustamaan sitä. Harrastajat huomaavat samalla itse perheiden kanssa liikkuessa, mitä kaikkea ovat oppineet ja saavat myös erityistä tunnustusta perheiltäänkin omista taidoistaan ja hyvää mieltä yhdessä tekemisestä. Ystävät pääsevät tutustumaan kaverin harrastukseen ja ehkä saavat itselleenkin kipinän tulla mukaan toimintaan.
Me-henki luo liimaa ihmisten välille
Ryhmäytymisen merkitystä ei voi väheksyä missään yhteisössä. Kuten kaikkia taitoja, myös sosiaalisia ryhmäytymistaitoja voidaan harjoitella.
Sosiaalisesti turvallinen ja salliva ympäristö mahdollistaa harrastajien jatkuvan vuorovaikutustaitojen kehityksen sekä sen, että harrastaja kokee voivansa tehdä vuorovaikutusaloitteita ja toimia osallisena ryhmässä.
Hyvä vuorovaikutus ohjaajan ja harrastajan välillä on todella tärkeää harrastuksen jatkuvuuden ja optimaalisen oppimisympäristön mahdollistamisen vuoksi. Ohjaaja luo omalla viestinnällään niin verbaalisesti kuin non-verbaalisesti tietynlaisen tunnelman, jolla pyritään hyvään ja turvalliseen ilmapiiriin, johon on miellyttävää tulla uudelleen.
Kuva: Tekijöitä, jotka vaikuttavat ryhmähenkeen ja harrastamisen iloon. Pohjautuu: Ahlstrand, A. 2017. Moikataan varpailla. Oivalluksia ohjaamisesta, liikkumisesta ja oppimisesta, 29-31)
Tekijöitä, jotka vaikuttavat ryhmähenkeen ja harrastamisen iloon on monia.
Instagramissa @laadukaslastenvoimistelu -tili on Voimisteluliiton lasten ja nuorten tiimin ylläpitämä. Vaikka vinkit kohdistuvatkin voimisteluun ja tanssiin, vinkkejä voi soveltaa hyvin myös muuhun harrastustoimintaan.
Teksti: Nea Vallin, voimistelun kehittäjä – monimuotoinen voimistelu ja tanssi, Suomen Voimisteluliitto
Kuvituskuva: Pixabay
Taidekasvatuksen observatorio järjesti Pedagogisen toiminnan perusteet lasten ja nuorten harrastustoiminnassa -koulutuksen syksyllä 2022. Koulutus suunnattiin lasten ja nuorten harrastustoiminnan ohjaajille, erityisesti Harrastamisen Suomen mallissa mukana oleville. Kurssin suorittaneet opiskelijat osallistuivat pedagogiikkaa ja lapsen kehitystä monipuolisesti käsitteleville luennoille, kohtasivat muita harrastustoiminnan ohjaajia vertaismentortyöskentelyn yhteydessä ja lopuksi kirjoittivat luentoihin ja kirjallisuuteen perustuvat kehittämistehtävät. Blogikirjoitukset olivat vapaaehtoisia.
Koulutuksen järjestivät Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio ja Taideyliopiston Avoin kampus yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean kanssa. Koulutus toteuttaa kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaa.