Valikko
Uutta tietoa toimintarajoitteisten henkilöiden liikkumisesta ja liikunnan harrastamisesta
Liikuttaako 2023? Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn sekä Seura- ja yhdistyskyselyn raportti on julkaistu Liikuntatieteellisen Seuran verkkosivuilla. Liikkujakyselyyn saadut yli 2 000 vastausta antavat hyvän läpileikkauksen liikuntaa ja liikkumista mahdollistavista ja vaikeuttavista tekijöistä toimintarajoitteisten itsensä kokemina. Kokonaiskuvaa täydentää urheiluseuroille ja vammais-, kansanterveys- ja potilasyhdistyksille suunnattu kysely, johon saatiin vastaukset 234 seuralta ja 85 yhdistykseltä.
Toimintarajoitteisten suomalaisten osalta kyse ei ole pienestä ihmisryhmästä. Toimintarajoitteisia on Suomessa yhteensä jopa 630 000 laskutavasta riippuen. Kohderyhmän heterogeenisuus heijastuu niin omakohtaiseen liikkumiseen kuin liikuntapalveluiden luonteeseen ja tarpeeseen. Raportissa on eritelty 19 erilaista toimintarajoitetta. Rajoitteen aste ja luonne suuntaavat liikuntaa edistävien tai mahdollistavien palveluiden käyttöä ja ylipäätään mahdollisuuksia liikkua.
Suomen ratifioiman YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan kaikilla on oikeus toimintakykyyn tai vammaan katsomatta osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnassa tarjolla oleviin palveluihin, niin myös liikunnan ja urheilun kentällä. Kunnilla on suuri merkitys toimintarajoitteisten henkilöiden liikuntapalveluiden järjestämisessä. Eri puolilla Suomea asuvat kansalaiset eivät ole samassa asemassa liikunta- ja liikkumismahdollisuuksiensa osalta. Myös kuntakoko vaikuttaa ihmisten edellytyksiin päästä liikkumaan. Pienillä kunnilla ei useinkaan ole mahdollisuuksia järjestää liikuntapalveluja toimintarajoitteisille. Tämä korostaa sekä yhdistysten merkitystä että alueellisen yhteistyön tarvetta.
Seurojen ja yhdistysten rooli toimintarajoitteisten ihmisten liikuttajina on suuri. Toimintarajoitteiden vaikutukset hyvin tuntevat yhdistykset osaavat järjestää jäsenkunnalleen soveltuvia palveluja. Monet toimintarajoitteiset osallistuvat myös urheiluseurojen toimintaan. Monipuolisuus lisää mahdollisuuksia osallistua. Toimintarajoitteisten ihmisten liikunnan mahdollistaminen on myös sosiaali- ja terveyspoliittisesti tärkeää. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin toimintarajoitteensa vuoksi tukea tarvitsevien ihmisten yhdenvertaisista oikeuksista osallistua vapaa-ajallaan liikuntaan ja urheiluun. Liikunnalla on myös itseisarvoinen merkitys terveyden, hyvinvoinnin ja esimerkiksi oppimisen ja työllisyyden edistämisen rinnalla.
Tutustu julkaisuun Liikuntatieteellisen Seuran sivulta (pdf.-tiedosto).
Teksti: Riikka Roitto, soveltavan liikunnan asiantuntija, Liikuntatieteellinen Seura
Kuva: Suomen Paralympiakomitea