Valikko 6 / 2024
Nuoria jalkapallon pelaajia treeneissä odottamassa vuoroaan. Yksi hymyilee, muille, joilla selät kohti kameraa

Ihmisoikeudet kuuluvat urheilu ytimeen

Seksuaalinen häirintä, rasismi ja syrjintä, lasten kaltoinkohtelu, naisten urheilun vähättely tai vammaisten ihmisten yhdenvertainen mahdollisuus urheilla. Edellä mainitut ovat muutamia esimerkkejä Suomen urheilussa esiintyvistä ihmisoikeusongelmista ja -kysymyksistä. Ihmisoikeuksista urheilussa puhutaan nyt enemmän kuin aiemmin, ja yhä useampi urheilijakin vaatii muutoksia. Ihmisoikeusliitto kerää nimiä vetoomukseen, joka luovutetaan syksyllä urheiluministerille. Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLUn henkilöstö allekirjoittivat vetoomuksen.

Tutkimustieto ja esille tulleet tapaukset osoittavat, että ihmisoikeudet eivät toteudu urheilussa kaikille. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on urheilussa hälyttävän yleistä (SUEK 2020). Lisäksi jopa viidesosa 13- ja 15-vuotiaista lapsista on kokenut henkistä kaltoinkohtelua seuratoiminnassa (LIITU-tutkimus 2022). YK:n lapsen oikeuksien komitea kehotti Suomea vuonna 2023 vahvistamaan toimiaan häirintään, hyväksikäyttöön ja väkivaltaan puuttumiseksi lasten urheilussa.  

Rohkaisevia merkkejä on ilmassa, mutta paljon on vielä tehtävää. Muutosta halutaan urheilun käytäntöihin ja toimintakulttuuriin. Tähän tarvitaan meitä jokaista: niin valmentajia, vanhempia kentän laidalla kuin seuratoimijoita. Suurin vastuu on urheilun päättäjillä ja vastuutahoilla ympäri Suomea.

Ihmisoikeudet kuuluvat urheilun ytimeen jokaisella kentällä, urheiluhallissa, pukukopissa, seurassa ja katsomossa – joka päivä.

Lue lisää ja tutustu Älä riko urheilua -sivustoon. Sivustolta löydät myös vetoomuksen allekirjoitettavaksi.

Lähde ja kuva: Älä riko urheilua -sivusto
Kuva: Liikunnan aluejärjestöt, Tero Takalo-Eskola