Valikko 8 / 2024
Piirretty ihmisen hahmo, jonka aivoista tulee monia puhekuplia, joissa lampunkuva, suurennuslasi, vaaka, papereita

Aivoergonomia työhyvinvoinnin tueksi myös seuroissa

Liikunta- ja urheiluseurojen työntekijöiden jaksaminen on tärkeä ja ajankohtainen aihe, sillä seuraväen jaksaminen ja hyvinvointi vaikuttavat suoraan niin seurojen toimintaan kuin jäsenten liikkumiskokemuksiin ja -intoon. On kaikkien etu, että seurojen henkilökunta voi hyvin työssään. Työntekijöiden jaksamista voi tukea monin eri tavoin, yksi esimerkki on aivoergonomia. Mitä aivoergonomia oikein on ja miten se parantaa työntekijöiden työhyvinvointia?

Suomen noin 9 000 liikunta- ja urheiluseurassa toimii puolisen miljoonaa vapaaehtoista ja yhä useammassa seurassa on yksi tai useampi palkattu työntekijä. Seuroille on lakisääteisten työnantajavelvoitteiden ohella vastuu myös henkilökunnan työhyvinvoinnista ja sitä tukevan toiminta- ja työympäristön luomisesta. Työhyvinvointikäsitettä voidaan seurakentällä lähestyä monesta eri näkökulmasta, mutta yksinkertaistaen työntekijöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavat ennen kaikkea hyvä johtaminen, kannustava työyhteisö, työskentelyolosuhteet ja -resurssit sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Myös työn mielekkyys ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen tiedetään tärkeäksi työhyvinvointia nostavaksi tekijäksi, palkkausta unohtamatta. Seuratyöntekijät itse nostavat hyvinvointinsa edistäjinä esiin myös yhteisten arvojen jakamisen organisaation kanssa, työn joustavuuden ja monipuolisuuden. Kääntöpuolena on työn sirpaleisuus ja suunnittelemattomuus, mikä pahimmillaan ilmenee arjessa kiireenä ja ennalta-arvaamattomuutena.

Liikunta- ja urheiluseurojen työntekijöiden jaksamisen ja hyvinvoinnin tueksi on onneksi saatavilla tukea. Työnohjaus on hyvä yksi keino, toinen taas osaamisen ja ymmärryksen lisääminen aiheesta muun muassa koulutuksen avulla. ESLUn ja Buusti360-hyvinvointiohjelman kaksiosainen Tue keskittymiskykyä aivoergonomialla -koulutussarjassa tarjoaa perustelut sille, miksi töiden ja työpäivän suunnittelu kannattaa.

Koulutuksessa käsitellään myös, mikä rooli tauoilla ja liikkumisella tutkimusten mukaan on aivoterveydelle ja työlle aina masennus- ja ahdistuneisuusoireilun vähentämisestä, paremman muistin ja toiminnanohjauksen edistämiseen kuin aivojen ikääntymisen hidastamiseen.

Aivoergonomialla tarkoitetaan siis työskentelytapojen ja ympäristön sovittamista aivojen toiminnan kannalta optimaalisiksi. Sen tiedetään vahvistavan keskittymiskykyä, tukevan palautumista, helpottavan työkuorman hallintaa ja parantavan työntekijän kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Kannattaa katsoa aivotutkija, koulutussarjan kouluttajan Minna Huotilaisen video aiheesta.

Koulutussarjan aikataulu:

  • Osa 1: Aivoergonomiaa tukeva työn rytmittäminen ke 23.10.2024.
    Ensimmäinen osa tarjoaa ratkaisuja oman työn rytmittämiseen ja työpäivän tuunaamiseen keskittymiskyvyn ja samalla tehokkuuden optimoimiseksi.
  •  Osa 2: Kestävä työura ja aivoterveys ke 20.11.2024.
    Toinen osa esittelee kestäviä työkaluja ja toimintatapoja oman työn ja keskittymiskyvyn johtamiseen.

Koulutussarja antaa konkreettisia vinkkejä ja ratkaisuja työpäivän rytmittämiseen ja tuunaamiseen keskittymiskyvyn ja jaksamisen tueksi. Koulutussarja koostuu kahdesta 45 minuuttia kestävästä videoluennosta sekä verkko-oppimisympäristön tehtävistä ja sisällöistä. Koulutusmateriaalit ovat tilaajan käytettävissä 90 päivää julkaisuajankohdasta.

Koulutussarjan hinta on yksityishenkilölle 25 euroa ja työyhteisöille alkaen 190 euroa. Tarkemmat hintatiedot ja ilmoittautumislomakkeen löydät Buusti360:n sivuilta.

Jos tunnistat omassa työyhteisössäsi tai urheiluseurassasi työskentelevien arjessa kiirettä, kasautuvia työtehtäviä ja kuormittuneisuutta ei Buusti360:n tuoretta aivoergonomiaa käsittelevää verkkokoulutusta kannata missata.

Lisätietoa: Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, Merja Palkama, puh. 044 9019 289.

Lähteet: www.buusti360.fi, www.olympiakomitea.fi (Liikunnan ja urheilun tietopaketti kuntapäättäjille), www.tyoterveyslaitos.fi (Aivotyö sujuvaksi), Purhonen E, Urheiluseura työnantajana ja työhyvinvointi työntekijän näkökulmasta

Kuvituskuva: Freepik

Merja Palkama

Terveysliikunnan kehittäjä