Haastava käytös harrastusryhmissä - Miten tukea lapsen hyvinvointia?

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLUn kouluttaja Minna Tahvanainen tuo esille, että haastavan käytöksen taustalla voi olla keskittymisvaikeuksia, toiminnanohjauksen pulmia, kielellisiä vaikeuksia, vetäytymistä, epäsosiaalisuutta ja tunteiden säätely haasteita. Haastava käytös voi olla merkki myös stressistä ja kuormittuneisuudesta. 

Haasteiden tunnistaminen ja toiminnan suunnittelu

Tahvanaisen mukaan lapsen ja ryhmän tuntemus auttaa. Haasteiden tunnistaminen vaatii harrastusryhmän ohjaajalta tarkkaa havainnointia ja avointa keskustelua lapsen huoltajien kanssa. Tahvanainen painottaa, että huoltajat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita, joilta voi saada arvokkaita vinkkejä lapsen tarpeiden ymmärtämiseen. 

“Lapsen kuunteleminen ja mielipiteen huomioiminen, siihen on oikeus ja jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi”, Tahvanainen lisää. 

Kun kuuntelee ja ottaa huomioon lapsen tunteet, on helpompi ymmärtää ja huomata, mikä häntä kuormittaa ja kuinka häntä voidaan parhaiten tukea.

Tahvanaisen mukaan kannattaa käyttää aikaa tutustumiseen, ryhmäytymiseen ja yhteishengen luomiseen. Tämä auttaa harrastusryhmän jäseniä ymmärtämään omat ja ennen kaikkea toistensa vahvuudet ja kehityskohteet. Ohjaajalle on apua kokemuksesta ja toisesta aikuisesta.

Tahvanainen korostaa, että toiminnan suunnittelussa keskeistä on miettiä siirtymiset, järjestäytymiset ja ryhmäjaot etukäteen ja varmistaa, että tilat ja välineet ovat asianmukaisia. Hyvä suunnittelu auttaa ennakoimaan ja reagoimaan mahdollisiin haasteisiin. 

Haasteiden ratkaisu

“Välillä on vaikea erottaa haastava käytös ja huono käytös toisistaan,” Tahvanainen myöntää. Hän painottaa, että lapselle on tärkeä viestiä, että vaikka tietty käytös ei ole hyväksyttävää, hän itse on arvostettu ja hyväksytty. 

“Ohjaajan tehtävänä on myös kertoa lapselle, mitä häneltä odotetaan ja selittää, mikä on hyvää toimintaa,” Tahvanainen lisää. 

Tahvanaisen mielestä aito ja avoin vuorovaikutussuhde lapsiin on avainasemassa ja on tärkeää huomioida ja kehua lasta säännöllisesti. Hän suosittelee myös opettamaan lapsille, miten toisia voidaan kehua. Palautetta tulisi antaa muistakin asioista kuin pelkästään saavutuksista ja lasten onnistumisista on hyvä kertoa myös koteihin.

Lapsen kehityksen seuranta

Tahvanaisen mukaan ohjaaja ei välttämättä ehdi itse näkemään muutoksia ja kehitystä. Erilaiset lapset, kohtaamiset ja kokemukset kehittävät ohjaajana.

“Parhaan palautteen näkee lasten kasvoilta,” Tahvanainen toteaa. Hän korostaa, että ohjaamisessa tarvitaan kärsivällisyyttä, johdonmukaisuutta ja armollisuutta itseä kohtaan.

Aihetta käsitellään lisää Kun lapsi haastaa harrastusryhmässä -työpajassa (17.9.2024), jossa ohjaaja pääsee vaihtamaan kokemuksia ja keskustelemaan haastavista tilanteista harrastustoiminnan aikana. Lisätietoja ja ilmoittautuminen löytyvät ESLUn tapahtumakalenterista.

Teksti: Anna Hannula, ESLUn harjoittelija, liikunnanohjaaja AMK
Kuva: Freepik