Valtion liikuntaneuvosto: Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2023

Soveltavalla liikunnalla (erityisliikunta) tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista.

Soveltavan liikunnan kohderyhmänä ovat erityisesti toimintarajoitteiset, pitkäaikaissairaat sekä ne yli 65-vuotiaat henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi. Soveltavan liikunnan piiriin kuuluu noin 15 prosenttia Suomen väestöstä.

Kunnat ovat keskeisiä soveltavan liikunnan palveluiden järjestäjiä Suomessa. Hieman yli puolet (54 %) kyselyyn vastanneista kunnista arvioi, että soveltavan liikunnan tarjonta on parantunut viimeisen viiden vuoden aikana jonkin verran tai merkittävästi. Hieman yli kolmannes (37 %) kunnista katsoi, että tilanne oli pysynyt ennallaan.

Kunnat raportoivat myös negatiivisesta kehityksestä. Kyselyyn vastanneet kunnat käyttivät soveltavaan liikuntaan rahaa keskimäärin 1,8 euroa asukasta kohden. Aiempiin selvityksiin verrattuna soveltavan liikunnan bruttomenot ovat laskeneet. Kunnat käyttivät liikuntaan kokonaisuudessaan keskimäärin 78 euroa asukasta kohden vuonna 2022 (Tutkihallintoa.fi).

Myös kuntien liikunta­toimien tarjoamien soveltavan liikunnan ryhmien määrä on laskenut. Näyttää siltä, että ryhmien määrä ei ole palannut koronaviruspandemia edeltäneelle tasolle. Valtaosa kuntien soveltavan liikunnan ryhmien osallistujista oli ikääntyneitä (74 %) ja naisia (70 %). Sen sijaan erityisliikunnanohjaajien määrä on pysynyt kunnissa vakaana viime vuosina.

Kyselyyn vastanneista kunnista 59 prosentilla oli käytössään jonkinlainen alennuskorttikäytäntö, joilla tuetaan toimintarajoitteisten henkilöiden omatoimista liikuntaa. Korttien nimikkeistö, kriteeristö ja myöntökäytän­nöt vaihtelevat merkittävästi kunnittain.

Kunnista 13 prosenttia teki säännöllisesti liikuntapaikkojen esteettömyyskartoituksia. Kunnista 54 prosenttia teki kartoituksia, mutta ei säännöllisesti. Enemmistö (60 %) kunnista arvioi, että kartoitukset ovat johtaneet parannuksiin liikuntapaikkojen esteettömyydessä.

Alle puolet (48 %) vastanneista kunnista ilmoitti, että kunnassa on soveltavaa liikuntaa käsittelevä yhteistyöelin. Noin 40 prosenttia kunnista järjesti säännöllisiä asiakas- tai asukaskuulemisia.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa näyttää aiheuttaneen haasteita soveltavan liikunnan järjestämiselle. Kuntien antamat arvosanat hyvinvointialueiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä laskivat selvästi edellisen kyselyn (2019) sosiaali- ja terveyssektorille annetuista arvosanoista. Kunnat antoivat kriittistä palautetta yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa liittyen esimerkiksi palveluketjun toimivuuteen hyvinvointialueen terveys- ja kuntoutuspalveluista kunnan tarjoamiin soveltavan liikunnan palveluihin. Vastauksissa oli myös esimerkkejä toimivasta ja jopa parantuneesta yhteistyöstä hyvinvointialueen kanssa.

Selvityksen toteutus

Kuntien soveltavan liikunnan palveluiden tilannetta ja kehittymistä on selvitetty noin neljän vuoden välein 2000-luvun alusta lähtien. Keväällä 2024 valtion liikuntaneuvosto toteutti tilaustyönä seitsemännen soveltavan liikunnan kuntakyselyn. Kyselyn tavoitteena oli selvittää soveltavan liikunnan järjestelytapoja ja resursseja, palvelujen tarjontaa ja uudempina teemoina esimerkiksi esteettömyyden edistämistä.

Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin, ja vastaukset saatiin noin puolesta kuntia (51 %). Vastaajakunnat kattavat noin 80 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Kyselyn toteuttamisesta vastasi tutkija Timo Ala-Vähälä Liikuntatieteellisestä Seurasta.

Lataa julkaisu Valtion liikuntaneuvoston sivuilta (aukeaa pdf.-tiedostona).

Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2023 -selvityksestä on vastannut tutkija Timo Ala-Vähälä, Liikuntatieteellinen Seura ry.

Lähde: Valtion liikuntaneuvosto, lausunnon ja julkaisut 21.8.2024