Valikko
Paraurheilu kamppailee asemansa, epäselvän johtamisen, heikkojen resurssien ja osaamisvajeen kanssa – Huoli Suomen paraurheilun tulevaisuudesta on yhteinen
Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 -arvioinnin mukaan paraurheilun yleinen asema ja arvostus on parantunut viimeisen 15 vuoden aikana. Suomalaisessa paraurheilussa on paljon kehittämishalukkuutta ja hyvää asennetta. Paraurheiluun kohdentuu kuitenkin edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, ja eri organisaatioiden sisällä paraurheilu kamppailee edelleen asemastaan sekä arvostuksesta. Huoli Suomen paraurheilun tulevaisuudesta on alan toimijoilla yhteinen. Kansainvälisen tason vertailussa parahuippu-urheilun taloudelliset resurssit ja osaamisresurssit ovat riittämättömät, selviää valtion liikuntaneuvoston tilaamasta ensimmäisestä paraurheilun arvioinnista.
Suomessa on arviolta vähintään reilut 700 kansainvälisen tason paraurheilijaa ja reilut 2 000 kansallisen tason paraurheilijaa eri lajeissa. Suomi on saavuttanut viimeisen 20 vuoden aikana Paralympialaisista useita mitaleita, mutta mitalien ja urheilijoiden määrä on ollut laskussa, ja uusia parahuippu-urheilijoita kaivataan.
Arvioinnin mukaan nykyiset toimet urheilijoiden rekrytoimiseksi paraurheiluun eivät riitä kattamaan parahuippu-urheilun tarpeita tulevaisuudessa. Suuri puute on myös valmentajista ja valmentajakoulutuksesta sekä paraurheilun osaamisesta. Lisäksi paraurheilun kansallinen kilpailutoiminta on Suomessa pienimuotoista.
Arviointi osoittaa, että Paraurheilun johtaminen näyttäytyy Suomessa epäselvänä kokonaisuutena. Eri toimijoiden roolit ja vastuunjako eivät ole selvillä, ja käytännön vastuunkanto on hukkunut kompleksisessa kentässä.
Esimerkiksi paraurheilun integroitumiselle osaksi lajiliittojen toimintaa (ns. lajiliittointegraatio) ei ole ollut ohjeita eikä yhteisiä tavoitteita. Lajiliittointegraatiolla tarkoitetaan sitä, että paraurheilu on integroitu osaksi lajiliiton toimintaa eli lajiliitto ottaa vastuun paraurheilun toteuttamisesta oman toimintakenttänsä sisällä. Lajiliittointegraatio on edennyt lajiliitoissa hyvin eri tahtiin. Onnistuneita integraatioprosesseja on toteutettu esimerkiksi Suomen Palloliitossa ja Suomen Ratsastajainliitossa. Onnistuneessa lajiliittointegraatiossa aktiiviset henkilöt ovat juurruttaneet integraation lajiliiton strategia- ja toimenpidetasolle asti.
Arvioinnin mukaan paraurheilu näkyy kuitenkin vain harvojen lajiliittojen strategioissa. Lajiliittojen tavoitteet paraurheilulle ovat usein kunnianhimottomia ja toteutuvat ilman suuria taloudellisia panostuksia. Lajiliittojen luottamustehtävissä on vähän paraurheilijoita. Paraurheilu nähdään edelleen helposti vain osana yhteiskuntavastuuta ja yhdenvertaisuuden edistämistä, ei itseisarvoisena huippu-urheilutoimintana, johon olisi syytä panostaa.
Valtion liikuntabudjetista kohdistuu paraurheiluun vuosittain arviolta noin 2,6–2,9 miljoonaa euroa. Lajiliittojen panostukset paraurheiluun ovat arviolta noin miljoona euroa, noin 0,7 % lajiliittojen kokonaiskustannuksista. Arviointiin osallistuneista lajiliitoista yli puolella paraurheilun budjetti on vähemmän kuin 10 000 euroa vuodessa. Lajiliittojen taloudellinen satsaus paraurheiluun kohdistuu pääsääntöisesti kilpailutoiminnan kattamiseen. Taloudelliset panostukset ruohonjuuritason toiminnan ja valmentajakoulutuksen kehittämiseen sekä uusien urheilijoiden rekrytoimiseen ovat pieniä.
Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 -arvioinnissa suositellaan riittävän kunnianhimoisten, konkreettisten ja arvioitavissa olevien tavoitteiden asettamista paraurheiluun. Johtamisessa tulee siirtyä tavoiteasiakirjatasosta ja jatkuvasta roolikeskustelusta toimijakohtaiseen vastuunottoon ja sitoutumiseen sekä toimenpidetasolle.
Arvioinnissa suositellaan myös lajiliittointegraation vahvistamista korvamerkityllä ja toiminnan tason ja laadun mukaan porrastetulla rahoituksella. Lisäksi suositellaan valitsemaan kriteereihin perustuen 3–5 prioriteettilajia, joihin rakennetaan tulevaisuuden menestysprojektit.
Tärkeinä tulevaisuuden toimenpiteinä nostetaan esille myös uusien paraurheilijoiden rekrytointitoimien laajentamista perinteisten liikuntaorganisaatioiden ulkopuolelle sekä asiantuntijuuden kehittämistä lisäämällä paraurheilun osaaminen osaksi kaikkia valmentajakoulutuksia ja tiivistämällä yhteistyötä yli lajirajojen ja vammattomien urheilun kanssa. Lisäksi paraurheilijat tulisi ottaa paremmin mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon.
Arvioinnin toteutus
Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 -arvioinnin tulokset pohjautuvat haastatteluihin ja kyselyihin, joiden avulla on kuultu laaja joukko keskeisten valtakunnallisten organisaatioiden ja lajiliittojen edustajia, paraurheilijoita ja -valmentajia sekä urheiluakatemioilta. Arvioinnin toteutuksesta on vastannut Liikuntakeskus Pajulahti.
Tekstilähde: www.liikuntaneuvosto.fi, www.paralympia.fi