Taitoluisteluliiton koulutuspäällikkö Sanna Vuorinen: ”Treeneissä on hyvä välillä leikkiä.”

Yksi valmentaja näki minut

Aluksi Sanna kertoo omasta lapsuudestaan Kuopiossa, kun hän seitsemänvuotiaana pikkutyttönä aloitteli luistelun ulkojäillä kortteliluistelukoulussa. Kaverit etenivät harjoittelemaan jäähallimaailmaan ja opettivat sitten hänelle erilaisia temppuja ulkojäillä. Sanna oli innokas oppija.

”Vanhempani eivät olleet kovin aktiivisia tukemaan harrastamistani ja kun viimein uskaltauduin kymmenvuotiaana jäähallille seuraharjoittelun pariin, olin jo liian vanha yksinluistelun kilpapolulle. Etenin kuitenkin nopeasti ryhmästä toiseen, koska olin oppinut niin paljon kavereiden kautta itsenäisesti harjoitellessani. Mieleeni jäi eräs kilpavalmentaja, joka näki intohimoni ja päästi minut harjoittelemaan kilparyhmän mukaan.”

Itseluottamus nousi ja Vuorinen pääsi mukaan näytösryhmään. Parasta siinä oli hänen mielestään esiintyminen ja tekemisen hauskuus, vaikka ohjelmia tehtiinkin tosissaan. Aika pian häntä pyydettiin mukaan muodostelman kilparyhmän harjoituksiin. Treenaaminen ryhmässä tuntui aluksi vähän tylsältä, koska hän olisi halunnut vaan pyöriä ja hyppiä.  

”Ensimmäiset kilpailut olivat käännekohta ajattelussani. Tunnelma hallissa oli niin voimauttava ja joukkoon kuuluminen tuntui ihanalta. En unohda sitä koskaan.”

”15-vuotiaana olin sitten jo mukana ohjaamassa nuorempia luistelijoita.”

Oman luistelu-uran päätyttyä Vuorinen on valmentanut, perustanut seuran, toiminut puheenjohtajana sekä ollut toiminnanjohtajana isommassa ja pienemmässä seurassa. Työnsä ohella Vuorinen toimi liiton ohjaajakouluttajana, kunnes nykyinen työ alkoi.

Taitoluistelussa on käynnissä mullistus

Taitoluistelussa on käynnissä muutosten aika. Tämänhetkisessä työssään koulutuspäällikkönä Sanna Vuorinen viihtyy: ”Nautin saada olla mukana kehittämässä suomalaista urheilukenttää ja pidän verkostotyöstä Olympiakomitean ja muiden lajien kanssa.

Käytännössä Vuorinen tekee eniten töitä valmentajien kanssa, järjestää koulutusten toteutukset, pohtii sisällöt ja tilaa kouluttajat: ”Meillä on onneksi valtavan hyvät kouluttajat, jotka heittäytyvät kouluttajina mukaan täysillä ja ovat innokkaita myös kehittämään taitoluistelun koulutuksia.”

Tällä hetkellä liitossa työstetään uutta strategiaa, joka tuo toimintaan uusia linjauksia ja tulee muuttamaan myös koulutusjärjestelmää.

”Paljon on tekemistä. Valmentajakoulutuksissamme on valtavasti hyvää, mutta esimerkiksi sitä, miten valmennetaan, ei ole liiton toimesta linjattu. On menty aika villisti ja se johtaa siihen, että kukin valmentaa omilla periaatteillaan.”

Liitossa kivet alkoivat vierimään joitakin vuosia sitten koettujen kohujen jälkeen. Silloin käytiin paljon keskustelua siitä, mitä saa sanoa ja mitä saa tehdä. Monet valmentajat kokivat ja kokevat edelleenkin olevansa aika varpaillaan näiden suhteen.

”Teemme parhaillaan linjauksia lasten luisteluun ja otamme siinä kantaa valmennettavien kohteluun. Se ei tule olemaan ehdoton, vaan sen täytyy sallia myös virheet, niin luistelijoille, valmentajille kuin vanhemmillekin. Kukaan meistä ei ole täydellinen, ja sitä pitäisi korostaa.”

Vuorinen haluaa lisätä Nuori mieli urheilussa -toimintatapojen tapaan tietoisuutta siitä, että urheiluympäristö on mitä mainioin paikka kasvaa ja kehittyä myös ihmisenä. Tavat toimia: kohdata ja keskustella siirtyvät sukupolvilta toiselle. Luistelijoista tulee usein valmentajia, mutta myös työntekijöitä ja vanhempia.

”Jos puhut valmennettavalle epäkunnioittavasti, saattaa hänkin puhua tulevaisuudessa samoin omille valmennettavilleen tai muillekin lähipiirinsä ihmisille.”

Tällä hetkellä valmentajiksi kouluttautuvien opinnoissa on mukana Nuori mieli urheilussa -verkkokurssit.

Uudistuksen myötä Vuorinen toivoo, että myös pidempään valmentaneet kävisivät vuosittain tiettyjä koulutuksia, myös muita kuin tekniikkaan tai lajiosaamiseen liittyviä.

Käytännön treeneissä tullaan myös jatkossa ottamaan huomioon enemmän mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Tällä hetkellä ne näkyvät lähinnä pienten luistelijoiden harjoituksissa pelisääntöjen tekemisenä, harjoitusten toistuvuutena ja ennakoituvuutena. Toiveissa on, että mielen hyvinvointi saa muutoksen myötä nykyistä enemmän painoarvoa.

Saunaillan tai lounaan aineistoa

”Kulttuurimuutokset eivät tapahdu noin vain. Luistelupiireissä pelko ja saavutusten mittailu ovat tuttuja. Luistelijat ovat pelänneet valmentajia, valmentajat vanhempia ja vanhemmat valmentajia.”

Itse hakiessaan koulutuspäällikön paikkaa Taitoluisteluliitossa Vuorinen ajatteli, että näinköhän he ottavat tällaisen tavallisen ihmisen, jolla ei ole taustaa kansainvälisiltä mitalijäiltä eikä ole siltä osin taitoluistelussa ennestään tuttu kasvo.

”Yksi tuttuni jääkiekkoliiton puolelta kuitenkin kannusti minua hakemaan ja sanoi, että sinähän voit juuri olla se, joka muuttaa kulttuuria.”

Vuorisen mukaan mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen liittyvät teemat vaativat vähän erilaista lähestymistä, kuin vain materiaalien lukemista tai kahlaamista läpi. Hän ottaakin mielellään näitä asioita esiin keskustellessaan valmentajien kanssa vapaina tuokioina tai saunaillassa.

”Uskon, että ne ovat hetkiä, jotka jättävät paremman muistijäljen. Koulutuspäivien kokonaisuudet ovat niin raskaita, että sinne tekniikan ja sääntöihin sekaan upotettuna tällaiset arvoihin liittyvät asiat hukkuvat. Minusta ne vaativat vapaamuotoisemmassa hetkessä keskustelua.”

Huomaa hyvä

Vaikka Vuorinen on omien sanojensa mukaan juuri pehmeiden arvojen kannattaja, hän ymmärtää kyllä, että taitoluistelu on varsinkin huipputasolla kovaa työtä, joka vaatii myös sitä tiukkaa suorittamista.

”Silti en usko, että pelkällä kurilla ja virheiden syynäämisellä päästään parhaaseen suoritukseen. Iloakin täytyy olla mukana.”

Vuorinen kertoo esimerkin harjoituksesta, jota jokainen valmentaja voi kokeilla yksittäisen valmennettavan tai joukkueen kanssa. Harjoituksessa vietetään ”positiivisuusviikko”, jonka aikana annetaan ainoastaan positiivista palautetta. Lajissa, jossa usein pikkutarkasti pyritään löytämään ratkaisuja pieniinkin virheisiin, tällainen on tervetullutta vaihtelua. 

”Joukkue, joka kokeili tätä, ymmärsi, että mieltä voi myös ohjata huomaamaan hyvän. Se on tärkeä taito itsessään.”

Kuka? Taitoluisteluliiton koulutuspäällikkö Sanna Vuorinen
Perhe: Neljän lapsen äiti, vanhimmat jo aikuiset lapset, ovat luistelleet kilpaa
Kotoisin Kuopiosta, asuu Klaukkalassa kahden nuorimman lapsensa kanssa
Harrastaa arkiliikuntaa ja elää yhteisöjen voimasta: ”Tykkään ihmisistä”
Hoitaa mielen hyvinvointiaan ystävien ja tuttaviensa kanssa hengaillen, mutta rauhoittaa itsensä viipottamalla koiriensa kanssa lähimetsässä ”ilman mitään vekottimia”.
Pitää tärkeänä myös arjen rytmiä ja nukkuu seitsemän ja puoli tuntia yössä ja syö päivittäin viisi ateriaa.

Teksti: Jutta Kajander/Mieli ry
Kuva: Lotta Malinen