Yhteisöllisyyttä urheiluseuroista ja harrastusmahdollisuuksista

Liikkumattomuus haastaa sekä väestön terveyttä että kuntataloutta. Erityisesti lasten ja nuorten fyysisen kunnon tila herättää huolta, sillä vain noin kolmasosa lapsista saavuttaa liikkumissuosituksen. Noin 40 prosenttia 5.- ja 8.-luokkalaisista on niin heikossa fyysisessä kunnossa, että se voi haitata heidän jaksamistaan arjessa.

Liikettä on lisättävä erityisesti ympäristöön, jossa lapset ja nuoret tavoitetaan laajasti: koulupäivän yhteyteen. Koulujen, urheiluseurojen ja kuntien tiiviillä yhteistyöllä kouluarjesta saadaan yhä liikuttavampaa. Kuntien tulee mahdollistaa yhä enemmän liikuntaharrastuksia koulupäivän yhteyteen esimerkiksi ottamalla urheiluseuroja mukaan. Niille lapsille ja nuorille, jotka saavat kipinän, on tärkeää mahdollistaa eteneminen tavoitteellisempaan urheilun harrastamiseen. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus mieluisaan liikuntaharrastukseen.

Kuntien keskeinen rooli seuratoiminnan tukemisessa korostuu näinä haastavina aikoina. Kunnat myöntävät urheiluseuroille vuosittain noin 60 miljoonaa euroa suoria avustuksia ja panostavat merkittävästi liikuntaolosuhteisiin esimerkiksi tarjoamalla edullisia käyttövuoroja. Tuen jakamisessa merkittävää on tiedolla johtaminen. Selkeät mittarit avustettavalle toiminnalle ja niiden avulla kerättävä data auttavat kehittämään liikuntamahdollisuuksia erilaisten kuntalaisten tarpeisiin.

Kunnan panostukset ovat perusteltuja, sillä seuratoiminta tuottaa kunnalle monenlaisia hyötyjä. Suomessa toimii noin 8 000 urheiluseuraa, joiden toimintaan osallistuu 1,8 miljoonaa suomalaista. Urheiluseurat liikuttavat ja luovat yhteisöllisyyttä. Ne edistävät nuorten fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, tarjoavat liikuttavan vaihtoehdon passiiviselle ruutuajalle sekä ehkäisevät yksinäisyyttä. Seurat luovat myös perustan tavoitteelliselle urheilulle ja tulevaisuuden menestystarinoille. Seurojen tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä tukea perustoimintaan.

Liikuntapaikkamaksujen tulisi pysyä kohtuullisina, jotta harrastusten hinta ei nouse esteeksi yhdenvertaiselle osallistumiselle. Kunnat voivat tukea yhdenvertaista harrastustoimintaa myös esimerkiksi varmistamalla liikuntapaikkojen saavutettavuus ja esteettömyys, kohdentamalla tukea vähemmistöryhmien, kuten maahanmuuttajataustaisten nuorten, harrastustoimintaan tai viestimällä harrastusmahdollisuuksista käyttäjäystävällisissä digipalveluissa.

Kuntien ja liikuntajärjestöjen yhteistyö on molempia osapuolia hyödyttävä kumppanuus. Sujuva vuoropuhelu – esimerkiksi seuraparlamentin tai -foorumin muodossa – auttaa rakentamaan liikuttavampaa arkea kuntalaisille, kun seurojen osaaminen ja tietämys saadaan käyttöön.

Kuntapäättäjien on hyvä muistaa, että vapaaehtoisuuteen perustuva seuratoiminta on yhteiskunnalle kustannustehokasta. Seurojen yli puolen miljoonan vapaaehtoisen työn taloudellinen arvo yhteiskunnalle on jopa 700 miljoonaa euroa vuosittain. Urheiluseurat ovat myös tärkeä työllistäjä, sillä noin viidesosa seuroista on työnantajia.

Suomen Liikunnan Alueet ry sekä ESLU ja muut liikunnan aluejärjestöt painottavat kolmea kokonaisuutta liikkeen ja liikunnan edistämiseksi, joille kaikille on määritelty tavoitteet sekä ehdotettu konkreettisia toimenpiteitä.

Kokonaisuudet ovat:

• Liikkumisen ja liikunnan edellytykset
• Urheiluseurojen tukeminen ja harrastamisen edistäminen
• Olosuhteet ja kuntien veto- ja pitovoima

Tutustu Suomen Liikunnan Alueet ry:n sekä ESLUn ja muiden liikunnan aluejärjestöjen kunta- ja aluevaalisivustoon.