ESLUn kuntaseminaarissa painotettiin yhteistyötä ministeriön, kuntien ja seurojen välillä

Liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä avasi puheenvuorossaan ajankohtaisia aiheita liikuntapolitiikasta sekä näkymiä ennen puoliväririihtä. Kivisaaren mukaan leikkauksia on epäilemättä tulossa ja keskusteluihin on valmistauduttu hyvin. Tahtotilana on, että tiedot mahdollisista leikkauksista tulisi hyvissä ajoin, jotta kentällä pystyttäisiin sopeuttamaan toimintaa. Avoin keskustelu ministeriö, kuntien ja kolmannen sektorin välillä on käynnissä.

Kuulijat nostivat keskusteluun liikuntapaikkarakentamisen vähennykset sekä tulevat vaikutukset niin kuntalaisten liikkumiseen kuin järjestökentän toimintaan. Lisäksi toivottiin entistä tiiviimpää vuoropuhelua kunnan ja kolmannen sektorin kesken, sillä myös kunnilla on säästötoimia. Osallistujat esittivät huolensa siitä, miten tukea ja ylläpitää liikunnan ja urheilun elinvoimaisuutta.

Suomi liikkeelle -ohjelmasta ja rahoituksen kohdentaminen vuodelle 2025 oli kertomassa ohjelman pääsihteeri Minttu Korsberg. Lisäksi Korsberg nosti esille liikkumattomuuden paradoksin. Liikkumisen merkitys tiedostetaan, mutta liikkumisen kokonaismäärä on vähentynyt.

– Tavoitteena on, että rakennetaan toiminnot niin, että liikkumiseen edistävät valinnat olisivat ihmisille helppoja. Yksilö lopulta valitsee itse hyödyntääkö hän yhteiskunnan tarjoamia valintoja, totesi Korsberg. 

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen painotti puheenvuorossaan järjestöjen merkitystä osana kuntien palvelurakennetta. Karhusen mukaan kunnat ovat merkittävässä roolissa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä, mutta erityisen tärkeää on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.

Karhunen peräänkuulutti myös luottoa kuntiin ja kuntien omiin päätökseen tehdä asiat hyvällä tavalla. Hän kannusti kaikkia kuntia käymään läpi ideoita järjestöyhteistyön kehittämiseen omassa kunnassa.

– On tärkeää tunnistaa ja arvioida nykytila sekä tulevaisuuden tarpeet. Tämän jälkeen tulee rohkeasti määritellä ja päättää periaatteet, vastuutahot sekä palveluiden ja avustamisen muodot. Yhdessä sovitut ja läpinäkyvät toimintatavat luovat pohjan kuntien ja järjestöjen väliselle luottamukselliselle yhteistyölle, Karhunen tiivisti puheenvuoronsa lopuksi. 

Kuntaesimerkit - yhteistyöllä kohti liikkuvampaa kuntaa

Tilaisuudessa kuultiin kaksi loistavaa kuntaesimerkkiä liikkeen lisäämisestä. Espoon kaupungin liikuntasuunnittelija Maija Pelttari esitteli Leiki ja liiku -toimintaa, joka tarjoaa 5–6-vuotiaille lapsille säännöllisiä, ohjattuja liikuntahetkiä osana päiväkotien ohjelmaa. Tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia ja liikunnallisuutta, kehittää fyysisiä ja motorisia taitoja sekä innostaa heitä liikunnalliseen elämäntapaan. Lisäksi toiminta tukee kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillista kehitystä.

​Toimintaa toteutetaan kunnan kumppanuusmallin mukaisesti, jossa ovat mukana liikunta- ja urheilupalvelut, suomen- ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus sekä paikalliset voimisteluseurat. Tavoitteena on saada järjestettyä toimintaa yli 100 varhaiskasvatusyksikölle, tavoittaen noin 3 500 lasta.

Vantaan kaupungin projektikoordinaattori Sanna Heikkilä esitteli puolestaan Vantaan lasten ja nuorten liikuntaharrastuspolkua, jossa tarjotaan matalan kynnyksen liikuntapalveluja tiivistämällä yhteistyötä paikallisten liikunta- ja urheiluseurojen kanssa. Taustalla liikuntaharrastuspolun kehittämiseen olivat tutkimustulokset, jotka osoittavat vantaalaisten tyttöjen kokevan yksinäisyyttä sekä Move!-mittaustuloksista esille noussut 8.-luokkalaisten tyttöjen alhainen toimintakyky.

Ohjatun liikuntaharrastuspolun toimintamalli etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa lapset ja nuoret tutustuvat erilaisiin liikuntalajeihin. Toisessa vaiheessa pyritään löytämään laji, johon osallistuja haluaa sitoutua ja kolmannessa vaiheessa löytyy liikunnallinen elämäntapa ja motivaation kehittyminen.  

Toimintaa järjestetään kouluissa tai niiden läheisyydessä, jotta osallistuminen olisi helppoa. Mallissa on pyritty huomioimaan myös harrastamisen taitojen merkitys arjen hallinnassa. Lapsen ja nuoren harrastusrutiineja pitäisi pystyä ylläpitämään myös muutosten, kuten aikapaineen, stressin tai väsymyksen keskellä. Lisäksi itsesäätelytaitojen tukeminen on olennainen osa onnistumista.

Heikkilä tiivistää vielä ajatusta toimintamallin ympyrästä: Mitä useimmin mallin kehää kiertää voi syntyä ”Olen liikunnallinen, kehityn ja nautin” -fiilis.

Tilaisuuden lopuksi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola esitteli Liikunnan alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen yhteiset kunta- ja aluevaaliteemat. Tutustu liikunnan aluejärjestöjen ja Suomen Liikunnan alueet ry:n kunta- ja aluevaalitavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Tilaisuudessa nostettiin esille myös ESLUn toimintoja ja yhteisyön mahdollisuuksia kuntien kanssa.

ESLU kiittää kaikkia seminaariin osallistuneita, puheenvuorojen pitäjiä ja asiantuntijoita. Tilaisuudessa avattiin myös ESLUn kuntatoimijoiden verkosto ja seuraava tilaisuus järjestään syksyllä 2025.