Jokaiselle lapselle ilmainen mahdollisuus harrastaa koululla iltapäivisin

- Tarvitsemme Suomeen systeemisen muutoksen: jokaiselle lapselle on tarjottava mahdollisuus harrastaa liikuntaa koulupäivän jälkeen. Tämä olisi merkittävä tuki lapsiperheille, kun harrastukset eivät venyisi iltaan, lapset liikkuisivat enemmän vanhempien ollessa töissä ja vanhempien illat vapautuisivat raskaasta kuljetustehtävästä perheen yhteiseen aikaan. Kaikki voittaisivat tässä yhtälössä – lapset, vanhemmat, työpaikat ja koko yhteiskunta, sanoo Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto.

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Malli on otettu käyttöön vauhdikkaasti: se on tavoittanut Suomen kunnista yli kaksi kolmasosaa ja sen piirissä on jo satojatuhansia lapsia ja nuoria. Parhaillaan suunnitellaan Harrastamisen Suomen mallin tulevaisuutta ja vakiinnuttamista yli hallituskausien. Malli on tarkoitus kirjata nuorisolakiin vielä tällä hallituskaudella.

- Kokosimme liikuntayhteisöä pohtimaan, miten voisimme kehittää ainutlaatuisesta Harrastamisen Suomen mallista vielä enemmän liikettä lisäävän ja vaikuttavamman. Harrastamisen mallilla on tärkeä merkitys lasten liikunnan edistämisessä ja yhdenvertaisten harrastamisen edistämisessä. Mallilla on valtava potentiaali: voimme tavoittaa sillä kokonaisen ikäluokan ja tuoda liikuntamahdollisuuksia heidän ulottuvilleen sekä tasoittaa lasten erilaisia mahdollisuuksia harrastaa. Erityisesti näin koronasulkujen jälkeen on tärkeää, että onnistumme luomaan lapsille helppoja väyliä takaisin harrastustoimintaan, muistuttaa Susiluoto.

Liikunta- ja urheiluyhteisö on julkaissut ehdotuksia Harrastamisen Suomen mallin kehittämiseksi. Ehdotukset on laadittu yhteistyössä Suomen Olympiakomitean ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Valmistelussa on ollut mukana mm. seuroja, kuntia, lajiliittoja ja muita liikuntajärjestöjä.

- Eduskuntavaalit lähestyvät, ja niitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa määritellään mallin tulevaisuutta. Siksi nyt on tärkeä määritellä, mitä mallin kehittämisessä tulisi huomioida. Yhteisessä julkaisussamme on liikuntayhteisön näkökulmia, jotka toivomme päättäjien huomioivan, kertoo Hämeen Liikunnan ja Urheilun aluejohtaja Ari Koskinen.

- Malli on tärkeä juurruttaa pysyväksi toimintatavaksi kaikissa kunnissa ja kouluissa. Parhaiten onnistumme, kun lisäämme yhteistyötä ja saamme hyvät käytännöt leviämään verkostojen avulla kunnista toisiin, muistuttaa Koskinen.

Liikunta- ja urheiluyhteisön pääviestejä ovat, että Harrastamisen Suomen mallista on syytä kehittää entistä pitkäjänteisempi, vaikuttavampi, liikuttavampi ja laadukkaampi. Jotta tavoitteisiin päästään, tulevaisuudessa kaikki kunnat tulisi saada mallin piiriin ja harrastamisen edistämisen riittävä rahoitus on turvattava. Vaikuttavuuden lisäämiseksi lasten ja nuorten harrastamiseen liittyvät avustuksia tulisi yhdistää.

- Parhaimmillaan Harrastamisen Suomen malli sytyttää innon ja kiinnostuksen jatkaa liikuntaharrastusta esimerkiksi urheiluseuran matkassa. Laadukkaasti toteutettuna malli johtaa liikunnalliseen elämäntapaan, innostaa harrastamiseen ja joskus jopa tavoitteelliseen urheiluun, Susiluoto korostaa.

Harrastamisen Suomen malli lyhyesti:

• Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla lapsille ja nuorille mieluisia ja maksuttomia harrastuksia koulupäivän yhteydessä.
• Harrastusvalikoimaa ja tarjontaa järjestetään lasten ja nuorten toiveita kuunnellen.
• Nyt käynnissä oleva mallin ensimmäinen vaihe on jatkoa kevään 2021 pilotille.
• Mallin mukaista harrastustoimintaa järjestetään 235 kunnassa.
• Mallin rahoitus on 14,5 miljoonaa euroa vuodessa.
• Avustuksilla voidaan järjestää yli 10 000 kerhoa lähes 2 000 koulussa.
• Mallilla on valtionhallinnon ylläpitämä yhteyspiste, joka tukee kuntia ja harrastusten järjestäjiä sekä kerää ja jakaa hyviä käytäntöjä.

Ehdotuksia seuraavalle eduskuntakaudelle – tiivistelmä:

• Laajennetaan Harrastamisen Suomen malli kaikkiin kuntiin ja kaikkiin kouluihin tavoittamaan koko ikäluokka ja kasvatetaan sen rahoitusta samassa suhteessa.
• Pidennetään avustuskautta vuodesta kolmeen vuoteen.
• Kehitetään Harrastamisen Suomen malliin mahdollistavia polkuja liikuntaharrastamiseen, seuratoimintaan ja urheiluyläkouluihin.
• Tarjotaan Harrastamisen Suomen mallin kautta mahdollisuus harrastaa monipuolisesti ja kokeilla erilaisia harrastusmuotoja.
• Edistetään mallin puitteissa etsivää liikuntatyötä, jolla torjutaan nuorten syrjäytymistä ja houkutellaan harrastusten ulkopuolella olevia nuoria liikunnan ja yhteisöllisen seuratoiminnan pariin.
• Kehitetään Harrastamisen Suomen malliin mahdollistavia polkuja liikuntaharrastamiseen, seuratoimintaan ja urheiluyläkouluihin. Luodaan vaihtoehtoja myös tavoitteellisempaan harrastamiseen.
• Selvitetään ja pilotoidaan Harrastamisen Suomen mallin laajentamista toisen ja korkea-asteen opiskelijoihin.
• Edistetään seurojen ja muiden paikallisten liikuntatoimijoiden roolia harrastamisen mallin palveluntuottajina.

Lisätiedot:
Suomen Olympiakomitea, toimitusjohtaja Taina Susiluoto, 050 3319832