20.2.2019

Suomalaisissa peruskouluissa toteutettu Liikkuva koulu -toiminta laajenee nyt lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. Oppilaitosten kannattaa tarttua 30.1. avautuneeseen avustushakuun. Toiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä. Liikunnan aluejärjestöt, ESLU mukaan lukien, tarjoavat apua hakuprosessiin.

Jokainen oppilaitos voi kehittää omaa aktiivista opiskelupäivää omalla tavallaan. Liikkeelle lähdetään omista tarpeista ja toimenpiteet valitaan huomioiden esimerkiksi oman oppilaitoksen tilat ja toimintakulttuurin. Tavoitteena, että jokainen opiskelija liikkuisi vähintään tunnin päivässä. Opiskelupäivän aktiivisuutta voidaan toteuttaa vaikka kannustamalla oppilaita kulkemaan matkoja omin voimin, pyörällä tai kävellen, käyttää opetuksessa toiminnallisia opetusmenetelmiä tai pitää tunnilla aktiivisuustaukoja. Tapoja on paljon ja liikkeelle lähtemiseen voi valita ne oman oppilaitoksen toimintaan sopivimmat.

Valkeakosken ammattiopiston oppilaat tekevät itse

Valkeakosken ammattiopisto VAAO on ollut pilottioppilaitoksena mukana Liikkuva opiskelu -hankkeessa syksystä 2017.

- Hankkeen edetessä olemme kokeilleet erilaisia tapoja lisätä aktiivisuutta koulumme arkeen. Osa kokeiluista on onnistunut äärimmäisen hyvin, osa vaatii vielä kehitystyötä, tiivistää koulutuspäällikkö Katariina Autio kokemuksia.

Liikuntatilojen ovet ovat avoinna ja saleihin voi mennä liikkumaan aina kun ne ovat vapaina. Opiskelijat ovat hienosti löytäneet tämän mahdollisuuden ja tilat ovat hyvin käytössä. VAAOssa on hienosti hyödynnetty oppilaiden ammattiosaamista ja eri hankkeiden toteutus toimii loistavasti yhteistyönä: kiinteistöhuollon opiskelijat ovat koonneet kuntopyöriä sekä luokkatilojen seisomapöytiä, rakennuspuolen opiskelijat ovat olleet rakentamassa beach-kenttää, sisustussuunnittelijat ovat ideoineet hyvinvointihuonetta ja metallipuolen opiskelijat ovat puolestaan tehneet painoja kuntosalille.

-  On hyvä pitää mielessä, että tuloksia tulevat pikkuhiljaa, uudet ykköset oppivat vanhempien esimerkistä ja sana kiirii eteenpäin. Toimintatapojen muutos vaativat tapahtuakseen aikaa, muistuttaa Autio.

-  Tärkeää onnistumisessa on, että toiminnalle on johdon tuki ja että mukana toteuttamassa ovat kaikki opettajat ja henkilökunta. Se ei voi olla vain muutaman opettajan juttu, tähdentää Autio.

Hankeen peruspilarina on muokata ajatuksia ymmärtämään, että pienilläkin askelilla on suuri merkitys ja hyvinvoiva ammattilainen jaksaa paremmin työssä ja arjessa.

Avustuksen hakuaikaa 8.3.2019 asti

Kehittämisavustusta haetaan lukuvuodelle 2019-2020 ja sen tarkoituksena on tukea liikunnallisen toimintakulttuurin muodostumista lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille lukioihin ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdistuvaan toimintaan. Tarkat hakuohjeet löytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta.

ESLUlta ja muilta Liikunnan aluejärjestöiltä apua hakuun

15 liikunnan aluejärjestöä kautta koko Suomen auttavat oppilaitoksia avustushakemusten teossa. Niiltä löytyy hyvää kokemusta hakemusten tekoon, sillä aluejärjestöt ovat jo vuosia olleet mukana liikkuvien koulujen avustushakemusten teossa, sparraamassa kouluja sekä kouluttamassa oppilaita ja opettajia. Aluejärjestöjen puoleen kannattaa kääntyä ja kysellä, millaisin askelin oman oppilaitoksen osata kannattaisi lähteä liikkeelle ja miten suunnitella oma toiminta.

Lue lisää ESLUn Liikkuva opiskelu -palveluista. Alueella voi kääntyä ESLUn nuorisopäällikkö Tarja Niemisen puoleen, puh. 0400 894 559.

Lisätietoja: www.minedu.fi | www.liikkuvaopiskelu.fi | www.liikunnanaluejarjestot.fi

Teksti: Sonja Kössi-Jormanainen