16.4.2024
Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset ovat yhteiskunnalle vuosittain jo yli 4,7 miljardia euroa. Vähäinen fyysinen aktiivisuus altistaa useille yleisille sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille. Koko maan kattavat Liikunnan aluejärjestöt toimivat merkittävänä voimana suomalaisten liikunnallisen elämäntavan kehittämisessä yli laji- ja kuntarajojen. Aluejärjestöjen perustehtävänä on edistää suomalaisten hyvinvointia liikunnan ja urheilun avulla.
– Aluejärjestöt osallistuivat aktiivisesti valtakunnallisen Liikkuvat-kokonaisuuden edistämistyöhön sekä alueellisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Verkostojen avulla aluejärjestöt tuovat yhteen tärkeitä toimijoita, kuten kaupunkeja, kuntia ja hyvinvointialueita. Kaikkiin tilaisuuksiimme osallistui viime vuonna yli 200 000 henkilöä, toteaa Liikunnan aluejärjestöjen kollegion puheenjohtaja Aino-Maija Siren.
– Liikunnassa ja urheilussa ei olla pitkään aikaan eletty täysin valtionavun varassa, esimerkiksi liikunnan aluejärjestöjen vuosittainen tuki on alle 30 prosenttia niiden 16 miljoonan euron kokonaistulokertymästä. Se on kuitenkin se moottori, jolla arvokas terveyshaittoja ennaltaehkäisevä työ pidetään käynnissä ja mahdollistetaan 12 miljoonan euron lisäarvon saanti liikunnan kautta yhteiskunnalle, Siren lisää.
Aluejärjestöjen sydämen asiana liikkumisen ja elinvoimaisen seuratoiminnan edistäminen
Liikunnan aluejärjestöt vahvistavat seurojen elinvoimaisuutta, edistävät seurojen vastuullista toimintaa sekä lisäävät seuratoimijoiden osaamista. Lisäksi aluejärjestöt kouluttavat ja luovat verkostoja päivittäisen liikkeen lisäämiseksi alue- ja kuntatasolla. Vuonna 2023 panostettiin erityisesti jäsenyhteisöjen ja kohderyhmien tukemiseen.
– Ruohonjuuritaso on todella tärkeä. Suomalaisessa yhteiskunnassa liikunnan ja urheilun aseman kehittämisessä on monia haasteita, esimerkiksi liikkumattomuus ja urheiluseurojen tulevaisuus puhumattakaan kasvavista valtionavustusten leikkauksista. Kehysriihen suunnitellut lisäleikkaukset vaarantavat jo liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan, toteaa Suomen Liikunnan Alueiden kehityspäällikkö Heidi Pekkola huolestuneena ja toivoo päättäjiltä viisautta.
Liikunnan aluejärjestöt järjestivät vuoden 2023 aikana noin 20 600 tilaisuutta, joihin lukeutui muun muassa koulutus- ja kehittämistilaisuuksia seuratoimijoille, kuntatoimijoille ja yritysten henkilökunnalle. Tilaisuuksissa lisättiin osaamista ja valmiuksia liikunnan edistämiseen eri yhteisöissä.
– Kohtasimme Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLUn toiminnan parissa 20 377 henkilöä, jotka halusivat lisätä osaamistaan liikunnan ja urheilun parissa. Osallistujia oli niin seuratoiminnan kuin kuntien keskuudesta. Suunniteltujen leikkausten heijastukset vaikuttavat suoraan perheisiin ja urheiluseurojen arkeen. Liikunta on sijoitus, joka on tärkeä säilyttää, toteaa Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLUn toiminnanjohtaja Päivi Ahlroos-Tanttu.
Edellisvuosien tapaan aluejärjestöt innostivat ihmisiä liikkumaan päivittäin ja edistivät terveellisiä elämäntapoja. Liikunnan aluejärjestöt ovat palauttamassa toimintakykyä Suomen vahvuudeksi sekä taklaamassa yhteisiä haasteita, joita ovat liikkumattomuus ja liian vähäinen liikkuminen.
Liikunnan aluejärjestöjen avainluvut vuonna 2023
- Jäsenyhteisöjä: 2 655
- Koulutustilaisuuksia: 3 381
- Osallistujia koulutuksissa: 38 045
- Sparraus- ja konsultointitapaamisia: 6 555
- Osallistujia sparrauksissa: 15 686
- Tilaisuuksia yhteensä: 20 584
- Osallistujia tilaisuuksissa: 202 469
- Liikevaihto: 16 miljoonaa euroa
Lisätietoja:
Liikunnan aluejärjestöt
aluekollegion puheenjohtaja Aino-Maija Siren, aino-maija.siren(at)plu.fi, puh. 040 026 8761, www.liikunnanaluejarjestot.fi
Suomen Liikunnan Alueet ry
kehityspäällikkö Heidi Pekkola, heidi.pekkola(at)alueet.fi, puh. 040 130 4530, www.suomenliikunnanalueet.fi
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLU
toiminnanjohtaja Päivi Ahlroos-Tanttu, paivi.ahlroos-tanttu(at)eslu.fi, puh. 040 716 1355, www.eslu.fi