5.10.2021
Miten takaamme kaikille harrastamisen mahdollisuudet? Entä mitä mahdollisuuksia monikulttuurisuus tuo seuratoiminnalle? Ennakkoluulojen purkaminen ja yhteisen pöydän äärellä pidettävät keskustelut ovat Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto, Fimu ry:n toiminnanjohtaja Erja-Liisa Lappalaisen mukaan ensimmäisiä toimenpiteitä kohti kaikille avointa seuratoimintaa.
Ennakkoluulot pohjautuvat usein siihen, ettei asioista tiedetä eikä yhteisiä keskusteluja ole käyty. Ihmisten kohtaaminen ihmisinä sekä avoin keskustelukulttuuri hälventävät ennakkoluuloja ja -asenteita. Seuratoiminnassa olisi hyvä pyytää toimintaan mukaan myös eri kulttuurien edustajia.
– Erilaiset ihmiset elävät liian kaukana toisistaan ja tämä heijastuu myös liikuntayhteisöön. Tulemalla yhteen arjessa ja tutustumalla toisimme, voisimme myös yhdistää toimintoja, toteaa Amina Mohamed Mamanet-palloilusta.
Onko toimintamme avointa?
Usein saatetaan ajatella, että seuramme toiminta on avointa, tasa-arvoista ja yhdenvertaista kaikille halukkaille. Jos asiaa lähtee palastelemaan, niin onko mahdollisuudet kuitenkaan kaikille samat? Entä olemmeko osanneet viestiä toiminnan avoimuudesta ymmärrettävästi?
– Harrastuksen aloittaminen voi loppua jo ennen alkamistaan siihen, ettei perheellä ole mahdollisuutta hankkia virallisia peliasuja tai tarvittavia välineitä, esimerkiksi jalkapallokenkiä. Onko seuroissa mahdollistettu laina-asut ja tarvittavat välineet, jolloin osallistuminen ei jäisi varusteista kiinni? Harrastusmaksut saattavat olla myös ongelmallisia. Miten seuroissa on huomioitu erilaiset tukimahdollisuudet, kyselee Lappalainen.
Monissa seuroissa on jo tehty loistavia ratkaisuja edellä mainittuihin kysymyksiin. Seurat ovat organisoineet esimerkiksi erilaisia kimppakyytiratkaisuja ja kirpputoriryhmiä. Lisäksi pelikasseihin on kerätty joukkuevaatteita, niitä tarvitsevien käyttöön. Lappalaisen mukaan on erittäin merkityksellistä, että seurat tulevat näissä asioissa vastaan ja mahdollistavat keskustelualustoja, joissa toimintaa voi organisoida.
– On tärkeää, että seuroissa ylipäätänsä mahdollistetaan toimintaan osallistuminen. Vasta tämän jälkeen pystymme pohtimaan, onko toimintamme muutenkin yhteisten pelisääntöjen ja arvojen mukaisesti, sanoo Lappalainen.
Lapsille ja nuorille suunnatussa toiminnassa vanhempien tavoittaminen on tärkeää. Monipuolinen viestintä lisää vanhempien ymmärrystä siitä, mitä harjoituksissa tehdään ja mikä on toiminnan tarkoitus – kaikille toiminta ei ole tuttua.
Kulttuurien ymmärtäminen auttaa niin seuratoimijoita kuin harrastajia
Seuroissa kannattaa ajatella monikulttuurisuutta rikkautena ja kouluttaa osaajia monista eri kulttuureista. Rekrytointien kautta seura muovautuu monikulttuurisempaan suuntaan ja pystyy tarjoamaan myös viestinnällistä tukea eri kielillä.
Yhteisen kielen avulla saadaan viesti avoimesta toiminnasta mahdollisemman monille ymmärrettävään muotoon niin verkkosivuille kuin seuran muihin kanaviin ja ohjeistuksiin. Toiminnan tarkoitus ja toimintatavat eivät välttämättä ole kaikille selviä, mikä voi olla este harrastuksen aloittamiselle.
– Kulttuurien ymmärtäminen ja asioista avoimesti ja selkeästi viestiminen on erittäin tärkeää. On myös hyvä pysähtyä pohtimaan eri vaihtoehtoja, miten mahdollistetaan kaikkien osallistuminen toimintaan. Voiko toimintaa järjestää sekavuoroille tai perheryhmille? Vai onko parempi suunnitella toimintaa naisten omalle vuorolle? pohtii Lappalainen.
Innostavilla henkilöroolimalleilla tärkeä merkitys
Monet meistä ovat kohdanneet elämänsä aikana inspiroivan ihmisen, jonka taidot tai ajatukset ovat vieneet ja motivoineet omaa tekemistä. Nämä roolimallit ovat tärkeitä myös seuratoiminnassa.
– Olemme huomanneet roolimallien vetovoiman muun muassa Mamanetissa ja uimaopetuksessa. Ohjaajien omien verkostojen kautta tulee lisää osallistujia tunneille. Lisäksi toiminnat ovat edenneen siihen vaiheeseen, että pelaaja- ja ohjaajakoulutuksissa itse maahanmuuttajataustaiset naiset toimivat kouluttajina ja järjestävät ryhmiensä toimintaa, iloitsee Lappalainen.
Harrastustoiminnalla on tärkeä merkitys ihmisten elämään. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus liikkua ja urheilla omana itsenään.
– Erilaisten koulutusten lisäksi tulisi ruohonjuuritasolla näkyä enemmän erinäköisiä ihmisiä. Kuvat huivia käyttävistä tytöistä ja naisista harrastuksiensa parissa, tuo toiminnan saavutettavammaksi sekä kannustaa ja innostaa mukaan toimintaan, toteaa Mohamed.
– Moninaisuus on rikkaus. Meillä ei ole liikunnassa ja urheilussa varaa menettää ketään tai luoda esteitä kenenkään osallistumiselle. On tärkeä havahtua näihin teemoihin ja oikeasti ymmärtää, ettei toimintaa välttämättä koeta niin avoimeksi, tai kaikki tunne oloaan tervetulleeksi, vaikka seura vilpittömästi niin toivoisi. Meillä on yhteiskunnassa vahvat normit, joita pitää tietoisesti rikkoa ja muuttaa. Jokaisen on hyvä tarkastella omia asenteitaan. Vain asenteiden kehittämisellä, suunnittelulla ja kouluttautumisella voimme luoda uutta kestävämpää ja vastuullisempaa toimintaa. Se lähtee pienistä askeleista, mutta niihin tarvitaan meitä jokaista, toteaa ESLUn seuratoiminnan kehittäjä Nina Kaipio.
ESLUn seuraseminaari järjestetään maalis-huhtikuussa 2022
ESLUn seurawebinaari järjestetään aiheella: Urheiluseurat muuttuvassa maailmassa. Lappalaisen, Mohamedin ja Felix Adjen lisäksi päivän asiantuntijoiksi saapuvat muun muassa Mikko Dufta, Juha Heikkala, Toni Piispanen ja Jaana Tulla.
Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan, mitä mahdollisuuksia muuttuva maailma tarjoaa seurojen toimintaan? Voimmeko ennakoida tulevaisuuden toimintaan vaikuttavat muutokset analysoimalla ns. hiljaisia signaaleja? Mihin haasteisiin on vastattava? Miten varmistamme, että seuratoiminnassa on tilaa jokaiselle – vastuullisesti, eettisesti ja moninaisesti?
Lue lisää ESLUn seuraseminaarista ja ilmoittaudu mukaan.
Kuvituskuva: Pexels
Juttua päivitetty 14.10.2021: Tilaisuus siirretty maalis-huhtikuuksi 2022.