27.2.2018
Liikkuva koulu -ohjelma on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Tavoitteena on, että jokainen peruskouluikäinen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Liikkuvissa kouluissa liike lisääntyy koulupäivän aikana hyödyntämällä välitunnit ja koulumatkat, lisäämällä toiminnallisuutta oppitunneille ja tarjoamalla liikkumisen mahdollisuuksia. Nyt haettavissa olevilla kehittämisavustuksilla tuetaan kuntia ja koulutuksen järjestäjiä liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämisessä ja toteuttamisessa peruskouluissa.
- Liikkuva koulu -ohjelman etenemisessä oleellista on yhteistyö kunnan ja koulujen välillä. Vuorovaikutuksen lisääminen kunnan muiden koulujen kanssa mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja toisilta oppimisen. Kunnan työntekijällä voi olla aktiivinen rooli verkostojen rakentajana ja koordinoijana, tai koulut voivat organisoida yhteistyön keskenään. Liikkuvaa koulupäivää voidaan toteuttaa monin eri tavoin, kertoo Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilun nuorisopäällikkö Tarja Nieminen.
Kunnalla tärkeä rooli toiminnan tukemisessa
Suomessa on hyviä esimerkkejä kunnan tuesta Liikkuville kouluille ja toiminnan vakiinnuttamiselle. Kunnassa voidaan ratkaista konkreettisia kysymyksiä, tehdä hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja toimia koollekutsujana paikallisessa Liikkuva koulu -verkostossa. Esimerkiksi Joensuussa kunta toimii aktiivisesti Liikkuva koulu -ohjelman kehitystyössä ja kaupungin koulutuspalveluiden hallinnon aluevastaava vastaa ohjelman hakuprosessin teknisestä toteuttamisesta sekä hallinnosta. Lisäksi Noljakan koulun opettaja Pirjo Kontkanen toimii oman työn ohella koulujen yhteisenä koordinaattorina, joka auttaa kouluja toimintaan liittyvissä käytännön asioissa.
- Mielestäni luomamme Liikkuva koulu -toimintamalli on osallistava ja hakuprosessi sekä sen suunnittelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa. Kunta tukee kouluja haun toteutuksessa ja huolehtii, että myös omarahoitukseen varataan rahaa. Lisäksi koulujen yhteinen koordinaattori kutsuu yhteysopettajat neljä kertaa lukuvuodessa tapaamiseen, jossa käsitellään hakuprosessia ja jaetaan kokemuksia hyvistä toimintamalleista, kertoo Joensuun kaupungin koulutuspalveluiden hallinnon aluevastaava Anu-Helena Turtiainen.
Hakuprosessi ja toiminnan vakiinnuttaminen
Hankkeessa kannattaa luoda omalle kunnalle sopiva, koulujen Liikkuva koulu -toimintaa tukeva rakenne, joka mahdollistaa uusien koulujen mukaan lähtemisen ja toiminnan kehittymisen. Joensuussa hakuprosessi aloitetaan suunnittelupalaverilla ja sitä seuraavalla Liikkuva koulu -yhteysopettajien tapaamisella, joissa käydään läpi hakuprosessia sekä sovitaan yhteisistä tavoitteista nykytila-arvioinnin avulla.
- Tapaamisten avulla kouluille pyritään tarjoamaan riittävät eväät avustushakemusten tekoon. Yhteisten tilaisuuksien jälkeen koulut toimittavat sähköisesti hakemuksensa minulle ja kokoan niistä yhteisen hakemuksen. Ennen hakemuksen toimittamista aluehallintovirastoon kartoitamme omarahoitusosuuden suuruuden. Lopuksi hakemus käydään yhdessä läpi koulujen koordinaattorin sekä liikunnan aluejärjestön kanssa, Turtiainen tarkentaa.
Toiminnan suunnittelussa ja hakuprosessissa kannattaa hyödyntää Liikkuvan koulun nykytila-arviointia. Arviointia kannattaa tehdä vuosittain, koska se mahdollistaa tulosten ja toiminnan kehityksen seurannan sekä niiden hyödyntämisen seuraavan lukuvuoden suunnittelussa. Nykytila-arvioinnin avulla kunta saa yhteenvedon alueensa koulujen vastauksista, jota voidaan hyödyntää toiminnan koordinoinnissa ja kunnan viestinnässä. Toiminnan vakiinnuttaminen edellyttääkin kuntatason koordinointia. Liikkuva koulu -yhteistyön kehittämiseksi on järkevä tehdä kirjallinen suunnitelma, johon on kirjattu keskeiset yhteistyötahot ja -muodot. Lisäksi on tärkeää, että kouluilla on nimettynä yhteistyöstä vastaava henkilö.
- Liikkuva koulu -ohjelman vakiinnuttamisen näkökulmasta on tärkeää, että innostus toimintaa kohtaan lähtee aidosti kouluilta ja opettajilta itseltään. Joensuussa jokaisella koululla on nimetty opettaja tai opettajaryhmä vastaamaan toiminnan suunnittelusta, organisoinnista ja seurannasta. Tällä voidaan varmistaa, että toiminnan jatkuvuus ja laatu pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Lisäksi olemme saaneet Pohjois-Karjalan Liikunnalta monipuolista hankeneuvontaa, mentorointitukea, työpajoja, opettajien täydennyskoulutusta sekä oppilaiden vertaisohjaajakoulutusta, jotka ovat auttaneet toiminnan vakiinnuttamisessa, Turtiainen kertoo.
Milloin ja kuka voi hakea avustusta?
Kehittämisavustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset koulutuksen järjestäjät peruskouluihin kohdistuvaan toimintaan. Yksittäisille kouluille ei suoraan myönnetä avustuksia. Avustuksia voivat hakea sekä uudet hankkeet että aiemmin käynnistyneet jatkohankkeet. Hakemukset toimitetaan aluehallintovirastoille.
Hakuaika alkaa 22.1.2018.
Hakuaika päättyy 9.3.2018 klo 16.15.
Aluehallintovirastot pyrkivät tekemään päätökset 31.5.2018 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.
Lisätietoja hausta löydät opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.
******
Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena ovat aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät. Liikkuva koulu -ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa hallinnoi LIKES-tutkimuskeskus. Liikkuvaa koulua toteutetaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat valtakunnallisesti Liikkuville kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulujen aktiivisen toimintakulttuurin suunnitteluun ja toteutukseen. Lisä- ja yhteystiedot löydät osoitteesta: www.liikkuvakoulu.fi
Teksti: Juhana Särkelä, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry