Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin liikunnallistaminen johtajan näkökulmasta

Puhakainen työskentelee Lappeenrannassa, jonka hän mainitsee liikuntamyönteiseksi kaupungiksi. Kaupungin eri toimialat tekevät tiivistä yhteistyötä. Näin liikuntamyönteistä työtä pystytään viemään yhdessä eteenpäin varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.

– Yhteistyö näkyy vahvasti toimintojen edistämisen keinona. Lappeenrannassa eri yksiköissä on liikuntavastaavien tiimit, joissa mietitään liikkumisen teemoja. Tämä ei ole yksittäisen ryhmän vastuulla vaan koko yhteisön vastuulla, jolloin kaikki sitoutuvat viemään liikkumisen asiaa eteenpäin. Juuri pohdimme yhteisesti sitä, miten yhteisömme ja ympäristömme tukee lapsen mahdollisuutta liikkumiseen. Mahdollistaako ympäristömme lapsen harjoitella vapaasti ja luonnostaan muun muassa perusopetuksessa käytettyjen Move! -testien mittauksia? Tukeeko toimintakulttuurimme sitä toimintaa, joka on mitattavissa myöhemmillä luokilla? Mitä me olemme tehneet kasvattajina, jotta lapset pääsevät harjoittelemaan taitojaan? Olemmeko luoneet ympäristön, jossa lapsilla on mahdollisuuksia harjoitella näitä taitoja? Entä, miten salimme välineistö tukee motoristen taitojen kehittymistä jo varhaiskasvatuksen puolella? kyselee Puhakainen.

Liikuntamyönteisestä kulttuuria tukevia toimintoja käynnistettiin Lappeenrannassa hankerahoituksella. Hankerahoituksella Lappeenrantaan rakennettiin fyysisen aktiivisuuden suositusten ja sen eri osa-alueiden pohjalta varhaiskasvatuksen vuosikello. Useammat hanketoimenpiteet todettiin niin merkittäviksi, että ne juurrutettiin osaksi perustoimintaan.

– Pidän erittäin tärkeänä, että toimialajohtajat kokevat liikuntamyönteiset toimintatavat tärkeänä ja haluavat myös tuoda jatkumoa toiminnoille. Nyt varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattuna muun muassa liikunnan merkitys ja näin siitä tulee myös osa toimintaa. On siis tärkeää pohtia, mitä asiakirjoihin on kirjoitettu liikuntakasvatuksesta ja liikkumisesta, sillä ne ohjaavat vahvasti myös yksiköiden toimintoja, toteaa Puhakainen.

Kaupungin varhaiskasvatuksen vuosikellosta yksikön omaan vuosikelloon

Kaupungin ohjaavan varhaiskasvatuksen vuosikellon ohella myös yksiköillä on oma toimintaa ohjaava vuosikello. Puhakaisen johtaman varhaiskasvatusyksikön vuosikelloon on rakennettu eri teemakuukausia, joissa keskitytään muun muassa eri motorisiin taitoihin (esimerkiksi tasapainotaidot, liikkumistaidot, välineenkäsittelytaidot).

– Kaupungin toiminnoissa lasten osallistamista on pidetty tärkeänä asiana. Yksiköissä lapset ovat suunnittelussa mukana, ja meillä lapset valitsivat muun muassa parkouria ja tanssia kuukausien teemoiksi. Kasvattajat miettivät, miten valinnat tuodaan arkeen eri-ikäisille. Tässä korostuu myös henkilökunnan tietoisuus liikunnasta ja liikuntakasvatuksesta, sanoo Puhakainen.

Puhakainen pitää tärkeänä, että henkilökunnalla on osaamista ja heille mahdollistetaan osaamisen lisääminen. Osaako kasvattaja havainnoida ja käyttää havainnointia omana työkalunaan? Johtajan on tärkeä varmistaa, että oma henkilökunta osaa havainnoida lasten taitoja.

– On hyvä pohtia, kuinka me aikuiset havainnoimme lasten omaehtoista toimintaa. Jos 80 prosenttia ryhmän lapsista leikkii hiki päässä, niin osa jää sivuun. Näemmekö me ne lapset ja saammeko me heidät liikkumaan itsenäisesti? Miten voimme tukea heitä esimerkiksi draamaleikeillä tai leikkiradoilla? Mielestäni draaman ja liikkumisen yhdistäminen on hieno asia. Annetaan lasten kunnolla riehaantua ja innostua. On syytä kiinnittää huomiota myös meidän aikuisten luomaan ympäristöön. Annammeko lasten hyppiä ja kiivetä? pohtii Puhakainen.

Johtamispuheella ohjataan myös liikuntamyönteiseen kulttuuriin

Puhakainen puhuu paljon johtamispuheen merkityksestä liikuntamyönteisen kasvatuksen edistäjänä. Hän myös kannustaa muita johtajia pohtimaan omaa johtamispuhettaan. Miten omalla puheella tuot toiminnallisuuden esille? Jos puhutaan vain staattisista leikeistä tai tekemisestä, niin ohjaako se varhaiskasvattajia toiminnalliseen tekemiseen arkirutiineissa?

– Pidän johtamispuhetta tärkeänä jo toimintaa suunniteltaessa ja kiinnitän omaan puheeseeni huomiota. Johtamispuheen kärjet ovat varhaiskasvatussuunnitelmasta, joka yleisesti ohjaa toimintaa ja tekemistä. On tärkeää antaa ja luoda kasvattajille vapaus siihen, miten he toimintoja tekevät. Heillä tulee olla mahdollisuus keksiä itse liikuntamyönteisiä toimintatapoja. Kaiken pitää kuitenkin tapahtua yhteisötasolla eikä vain yksilötasolla. Minulle on johtajana tärkeää, että myös lapset ovat mukana suunnittelussa ja heiltä kysytään toiveita. On hauska nähdä, miten eri toiminnoissa näkyy lasten osallisuus. Esimerkiksi meillä lapset suunnittelevat Unelmien liikuntapäivän sisällöt, kertoo Puhakainen.

Haasteista kysyttäessä Puhakainen korostaa ratkaisukeskeisyyttä ja puheen ylläpitämistä. Jos liikkumismyönteinen puhe poistuu, voivat toiminnat myös lakata. Silloin vain niin sanotut himoliikkujat ja innokkaat jaksavat hoitaa lasten liikkumista.

– Liikkuminen on meidän kaikkien vastuulla ja puheen ylläpitäminen myös meidän johtajien tehtävä. Tätä ei ohjaa pelkästään vasu tai kehittämispäivät vaan liikuntamyönteistä puhetta on ylläpidettävä ja muistutettava asian tärkeydestä. Varhaiskasvatukselta odotetaan monipuolista toimintaa, mutta on tärkeä pohtia, miten liikunta ja liikkuminen tuodaan tässä kohtaa esille. Liikkumisen puheeksi ottaminen on tärkeää niin yksilö-, yhteisö- kuin ryhmätasolla, summaa Puhakainen.

– Mikään ei ole niin ihanaa, kun nähdä lapset touhuvan. Johtajuuden mindfullnessia on nähdä lasten leikkivän. Ja maailman paras kirja on muuten Fyysisen aktiivisuuden suositukset, iloitsee Puhakainen lopuksi.

Heli Puhakainen on puhumassa Liikunnan aluejärjestöjen maksuttomassa, Miten mahdollistat liikkeen varhaiskasvatuksessa? -webinaarissa 14.9.2022. Lisätietoja webinaarista löydä Liikunnan aluejärjestöjen sivuilta.

Teksti: Minttu Koivumäki, Liikunnan aluejärjestöt, Lisää liikettä -hanke