Yhteistyö tukee Liikkuva koulu -toiminnan vakiinnuttamista

Kalajoella ja Espoossa Liikkuva koulu -toiminta käynnistettiin vuonna 2012. Kalajoen Liikkuva koulu -koordinaattori Juho Silvastin mukaan toimintaa lähdettiin kasvattamaan ja juurruttamaan vajaan 13 000 asukkaan kaupungissa heti sen käynnistettyä. Toimintoja ja tavoitteita kirjattiin ylös niin kaupungin kuin koulujen asiakirjoihin. Yhteistyö on lisääntynyt vuosien varrella eri hallintokuntien välillä ja asia on nähty tärkeänä jokaisella toimialalla. Silvasti näkee, että lähtökohtana toiminnalle on lasten ja nuorten kokonaishyvinvointi, vaikka puhutaan Liikkuvasta koulusta. Hän nostaa esille keskeisempiä hyvinvointiin liittyviä asioita, kuten ravinnon, levon, liikunnan ja kaverisuhteet.

Myös Espoossa Liikkuva koulu -toimintaa lähdettiin juurruttamaan työn alettua mm. kirjaamalla toimintoja kaupungin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Asiat otettiin mielenkiinnolla vastaan ja syksystä 2018 alkaen kaikki Espoon suomenkielisen perusopetuksen koulut sekä lähes kaikki ruotsinkielisen perusopetuksen koulut ovat Liikkuvia kouluja.

Kunnilla ja kaupungeilla erilaisia toimintamalleja

Kalajoella Liikkuva koulu -ajatusta viedään eteenpäin eri toimialojen edustajista koostuvassa ohjausryhmässä. Mukana on asiantuntijoita mm. paikallisista kouluista, varhaiskasvatuksesta, liikuntapalveluista, eri hallintokunnista, hyvinvointi- ja terveyspalveluista sekä ruokapalveluista.

- Kaupungissamme tieto kulkee ja pystymme toimimaan yhteistyössä. Toimialat peilaavat asiaa omasta näkökulmastaan, joten asiaa lähestytään monesta suunnasta. Näin myös löydämme lapsille ja nuorille parhaimman tien kohti hyvinvointia, toteaa Silvasti.

Liikkuva koulu -toiminta nähdään myös Espoossa monitahoisena hankkeena, johon osallistuvat opetustoimen lisäksi liikuntapalvelut, Tilapalvelut-liikelaitos ja kolmas sektori. Yhteistyössä järjestetään erilaisia liikunnallisia tapahtumia, opettajien ja oppilaiden koulutuksia sekä teemaviikkoja ja kampanjoita, jotka kehittävät koulujen toimintakulttuuria aktiivisemmaksi. Liikuntapalvelut ovat alusta asti olleet aktiivisesti mukana toiminnan jalkauttamisessa. Osa toimialan tapahtumakuluista on suunnattu suoraan Liikkuva koulu -tilaisuuksien pyörittämiseen.

- Aktiivinen porukka tukee ja kannustaa kouluja seurayhteistyössä, tapahtumien järjestämisessä ja tilaratkaisuissa. Liikuntapalvelut vievät kouluille mm. liikuntavälinepaketteja ja liikunnanohjaajapalveluita. Ohjaajapalvelun kautta pyritään löytämään liian vähän liikkuvat lapset ja ohjaamaan heitä liikkumaan joko kaupungin tapahtumiin tai lähiseuraan. Erityisliikunnan puolelta oivia esimerkkejä ovat Para School Day -tapahtuma ja Valtti-toiminta, kertoo Espoon Liikkuva koulu -koordinaattori Petri Strandén. Olemme tiivistäneet yhteistyötä myös terveydenhoitajien kanssa mm. lisäämällä heidän tietämystään kaupungin ja seurojen tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Heidän on nyt helpompi ohjata lapsia ja nuoria liikunnan pariin, lisää Strandén.

Kouluympäristöjen kehittäminen liikuntaan motivoiviksi tukee tavoitteisiin pääsemistä. Molemmat koordinaattorit korostavat myös oppilaiden osallistamista pihasuunnitteluun, jolloin käyttäjien kokemukset ja toiveet otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Espoossa Tilapalvelu-liikelaitos ja opetustoimen ammattilaiset pohtivat yhdessä, millaisia parannuksia kouluihin tehdään.

- Kalajoella päätettiin yhteistoimin uudistaa koulun piha, joka ei innostanut liikkumaan. Hankkeen tiimoilta oikeat ihmiset kohtasivat ja päättäjät kiinnostuivat asiasta. Haimme yhdessä lähiliikuntapaikka-avustusta ja siihen kaupungin osuutta. Uusittu piha saa lapset liikkeelle ja toimii vapaa-ajan liikuntapaikkana iltaisin. Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka kantavat, toteaa Silvasti. 

Kolmas sektori ja Liikkuva koulu -kummit tukevat toimintaa

Tärkeänä yhteistyötahona kaupungeille on myös kolmas sektori urheiluseuroineen. Seurat ovat vahvasti esillä erilaisissa yhteisissä tapahtumissa, joissa lapset ja nuoret voivat tutustua paikalliseen urheiluseuratoimintaan. Espoossa kaupungin liikuntapalvelut, opetustoimi ja urheiluseurat pyrkivät muun muassa yhteistyössä kannustamaan maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria liikunnan pariin.

- Haluamme, että lapsi ja nuori ymmärtää Liikkuva koulu -filosofian. Hyvinvointiin liittyvistä teemoista puhutaan muun muassa vanhempainilloissa, koulupäivien aikana ja erilaisissa tapahtumissa. Koulujen ja kodin yhteistyö on tärkeää. Yhteistyöllä hyvinvointi tulee osaksi koulupäivää ja vapaa-aikaa. Kalajoella asiaa vievät eteenpäin myös kaupungin tutut kasvot ja Liikkuva koulu -kummit: nuorten pyörätuolikelauksen maailmanmestari Tuomo Himanen ja NHL-kiekkoilija Jussi Jokinen, kertoo Silvasti.

Kaupungit tekevät tiivistä yhteistyötä Liikunnan aluejärjestöjen kanssa toiminnan edistämiseksi. Kalajoella paikallisen aluejärjestön kanssa tehdään yhteistyössä esim. Liikkuva koulu -verkostotapaamisia. Silvasti kiittelee myös paikallislehdistön aktiivista otetta aiheeseen. Hän näkee tärkeänä, että keskustelua pidetään yllä, jolloin asioita saadaan tapahtumaan.

Aktiiviset koulut lisäävät liikettä

Koulut ovat erilaisia ja tarkoituksena on, että jokainen löytää oman tapansa olla Liikkuva koulu. Kaupunkien ja kuntien Liikkuva koulu -koordinaattorit tukevat kouluja esim. mentoroimalla, kouluttamalla ja miettimällä erilaisia rahoituskanavia. Tukea annetaan kouluille huomioiden koulun erityispiirteet ja tarpeet. Koordinaattori tekevät yhteistyötä ja vaihtavat ajatuksia läpi Suomen.

Strandénin mukaan mentorointi on yksi sitouttamisen välineistä toiminnan jalkauttamisessa. Espoossa koulut verkostoituvat ja mentoroivat toisiaan koulualueittain. Koulujen välinen viestintä on luontevaa ja toiminta lisää konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia koulujen välille. 

- Espoon mallissa koulut sitoutuvat toimintaan 50 prosentin omarahoitusosuudella ja kaupunki 50 prosentin AVIn avustusosuudella. Yleisin toimintatapa kouluissamme on, että kouluihin nimetään Liikkuva koulu -tiimi ja kaksi vastuuopettajaa, jotka toteuttavat toimintaa kouluyhteisön näköisellä tavalla. Se, miten työstä palkitaan, riippuu koulusta. Osalle maksetaan erillinen korvaus, osalle tehtävä on liitetty toimenkuvaan. Toiminnan juurruttamiseen tarvitaan niin koulujen kuin kaupungin eri toimialojen vahvaa sitoutumista, sanoo Strandén.

Espoon Liikkuva koulu -toiminta on laajentunut peruskoulujen lisäksi kaikkiin lukioihin, joissa Liikkuva opiskelu -kokeiluhanke alkoi syksyllä 2017.

Yhteistyössä on todellista voimaa

Molemmissa kaupungeissa onnistumisten takana ovat kaupunkien toimialojen yhteistyö sekä yhteiset tavoitteet lisätä liikettä ja hyvinvointia lasten ja nuorten päivään. Yhteistyön myötä vältytään päällekkäisyyksiltä ja työ tavoitteiden saavuttamiseksi on tehokkaampaa. Toiminnan juurruttamiseen tarvitaan sitoutumista kaikilta toimijoilta, jotta toiminta oikeasti jatkuu ja kehittyy.

Strandén kertoo, että Espoossa hallinnon puolella toimintaa tuetaan toimintamallien ja hankkeiden kehittämistyöllä sekä kartoittamalla rahoituskanavia, joista tiedotetaan muille tahoille.

- Yhteistyö on asia, joka kantaa ja vie asiaan eteenpäin! Mukana on asiasta innostuneita ja innostavia ihmisiä. Tässä työssä kumpuaa positiivinen vire. Liikkuva koulu on ehdottomasti hyvä juttu, jossa ajatellaan lapsen ja nuoren parasta, iloitsee Silvasti.

Teksti: Minttu Koivumäki

**

Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena ovat aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät. Liikkuva koulu -ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa hallinnoi LIKES-tutkimuskeskus. Liikkuvaa koulua toteutetaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat valtakunnallisesti Liikkuville kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulujen aktiivisen toimintakulttuurin suunnitteluun ja toteutukseen. Lisä- ja yhteystiedot löydät osoitteista: www.liikunnanaluejarjestot.fi ja www.liikkuvakoulu.fi